Wisława Szymborska
Wisława Szymborska | |
---|---|
Wisława Szymborska Krakovassa 23. lokakuuta 2009. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. heinäkuuta 1923 Bnin, Puola |
Kuollut | 1. helmikuuta 2012 (88 vuotta) Krakova, Puola |
Kansalaisuus | puolalainen |
Ammatti | runoilija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | puola |
Tuotannon kieli | puola |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Goethe-palkinto (1991) |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Wisława Szymborska, Maria Wisława Anna Szymborska (2. heinäkuuta 1923 Bnin – 1. helmikuuta 2012 Krakova) oli puolalainen runoilija, esseisti, kriitikko ja ranskalaisen kirjallisuuden kääntäjä.[1]
Szymborskalle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1996. Hän sai myös useita muita kansainvälisiä palkintoja, kuten Goethe-palkinnon 1991.[2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Szymborska syntyi Bninissä (nykyisin osa Kórnikia) lähellä Poznańia Länsi-Puolassa. Hän muutti Krakovaan vuonna 1931 ja opiskeli puolalaista kirjallisuutta ja sosiologiaa Jagellon yliopistossa 1945–1948. Szymborska julkaisi ensimmäisen runonsa sanomalehdessä vuonna 1945.[2] Nuorena Szymborska uskoi jonkin aikaa kommunismiin, mitä hän luonnehti myöhemmin "hairahdukseksi". Hän erosi Puolan kommunistisesta puolueesta (PZPR) vuonna 1966, mutta oli jo sitä ennen solminut suhteita moniin toisinajattelijoihin.[1]
Szymborska julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Dlatego żyjemy (”Siksi elämme”) vuonna 1952. Hänen uransa runoilijana sai alkusysäyksen sosialistisesta realismista ja stalinismin poliittisista dogmeista.[1] Szymborska työskenteli toimittajana kirjallisuuslehti Życie Literackie vuosina 1953–1981.[2] Kommunistiaikana hän julkaisi runojaan salanimellä ja kuului Puolan intellektuaalien muodostamaan oppositioon.[3]
1960-luvulla julkaistut runokokoelmat vakiinnuttivat Szymborskan aseman ja häntä alettiin pitää yhtenä sukupolvensa keskeisimmistä runoilijoista Zbigniew Herbertin ja Tadeusz Różewiczin rinnalla. Runojen lisäksi Szymborska kirjoitti myös esseitä ja arvosteluja.[1] Puolassa Szymborskan kirjat myivät yhtä lailla kuin merkittävien prosaistienkin teokset,[ ] vaikka hän totesikin runossaan Niektórzy lubią poezję (”Jotkut pitävät runoista”), että taiteesta piittaa vain kaksi tuhannesta[4].
Szymborskan maine perustuu melko suppeaan tuotantoon, sillä hän julkaisi elinaikanaan alle 300 runoa. Monien Szymborskan runojen aiheina ovat sota ja terrorismi ja hän käytti runoissaan usein ironiaa ja paradokseja.[1] Niiden lisäksi hän käytti ristiriitaisuuksia ja vähättelyä kuvatakseen filosofisia teemoja ja päähänpinttymiä. Szymborskan tiiviit, kiteytyneet runot – eräänlaiset runomuotoiset pienoistutkielmat – muodostavat usein laajoja eksistentialistisia palapelejä, koskettelevät eettisesti tärkeitä kysymyksiä ja heijastelevat ihmiselämää niin yksilöinä kuin yhteiskunnan jäseninäkin. Szymborskan tyyli on ytimekäs, ja sille on luonteenomaista tutkiva äly.[ ]
Vuonna 1996 Szymborskalle Nobelin kirjallisuuspalkinto "runoudesta, joka ironisen tarkasti sallii historiallisen ja biologisen kontekstin tulla ilmi inhimillisen todellisuuden sirpaleissa".[5] Hänen teoksiaan on käännetty paitsi useille eurooppalaisille kielille myös arabiaksi, hepreaksi, japaniksi ja kiinaksi.[2]
Yksityishenkilönä Szymborskaa on usein luonnehdittu vaatimattomaksi, jopa ujoksi. Puolalaiset aikalaiskirjailijat ovat arvostaneet häntä, muun muassa Czesław Miłosz; hänen runojaan on säveltänyt Zbigniew Preisner.[ ]
Szymborska kuoli 88-vuotiaana keuhkosyöpään kotonaan Krakovassa.[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dlatego żyjemy (1952)
- Pytania zadawane sobie (1954)
- Wołanie do Yeti (1957)
- Sól (1962)
- 101 wierszy (1966)
- Sto pociech (1967)
- Poezje wybrane (1967)
- Wszelki wypadek (1972)
- Wielka liczba (1976)
- Ludzie na moście (1986)
- Poezje: Poems (kaksikielinen, puola-englanti) (1989)
- Lektury nadobowiązkowe (1992)
- Koniec i początek (1993)
- Widok z ziarnkiem piasku (1996)
- Sto wierszy — sto pociech (1997)
- Chwila (2002)
- Rymowanki dla dużych dzieci(2003)
- Dwukropek (2005)
- Tutaj (2009)
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Polttila, Brita: Yksinäisyys kirkas lyhty: runoja. (Sisältää kaksi Szymborskan runoa: Loppu ja alku ja Tutkimusmatkalta Himalajalle) Suomentanut Martti Puukko. Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 978-951-0-31413-5
- Ihmisiä sillalla: runoja vuosilta 1957–1996. Suomentanut Jussi Rosti (myös toim.). Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22873-7
- Saman tähden alla. Suomentanut Liisa Helistö. Helsinki: L. Helistö, 1999. ISBN 952-471-562-7
- Sata Szymborskaa. Suomentanut Martti Puukko & Jarkko Laine. Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-562-7
- Hetki. Suomentanut Martti Puukko (myös toim.). Helsinki: Like, 2004. ISBN 952-471-364-0
- Täällä. Suomentanut Martti Puukko. Turku: Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-021-1
- Ihmisiä sillalla: runoja vuosilta 1957–2003. (Laajennettu laitos: 25 uutta suomennettua runoa aiempaan kokoelmaan) Suomentanut Jussi Rosti (myös toim.). Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-31413-5
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Petäjä, Jukka: Muistot: Wislawa Szymborska HS.fi. 3.2.2012. Arkistoitu 7.10.2015. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ a b c d The Nobel Prize in Literature 1996: Bio-bibliography Nobelprize.org. Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Szymborska ville bli överraskad av livet Svenska Dagbladet. 2.2.2012. Viitattu 6.10.2015. (ruotsiksi)
- ↑ Szymborska, Wisława: Some Like Poetry Poet Seers. Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1996 Nobelprize.org. Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rosti, Jukka: Wisława Szymborskan suomennettuja runoja Käännöstoimisto Aakkosto Unplugged -blogi.
|
|