Tampereen keskusvirastotalo
| Keskusvirastotalo | |
|---|---|
 Keskusvirastotalo vuonna 2009. |
|
| Osoite |
Aleksis Kiven katu 14–16 Puutarhakatu 6 |
| Sijainti | Tammerkoski, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | hallinto- ja virastorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1967, laajennus 1975 |
| Suunnittelija | Aarne Ervi |
| Omistaja | Tampereen kaupunki |
| Käyttäjä | Tampereen kaupunginvaltuusto |
| Tyylisuunta | modernistinen arkkitehtuuri [1] |
| Runkorakenne | betoni [2] |
| Julkisivumateriaali | klinkkerilaatta [2] |
| Kerrosluku | 6 [2] |
 |
|
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Tampereen kaupungintalo. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Nimi on muutettu: https://yle.fi/a/74-20089968 |
Tampereen kaupungintalo (aikaisemmin Tampereen keskusvirastotalo[3], niin sanottu Valkoinen talo[4]) on Tampereen Keskustorin laidalla sijaitseva virastorakennus ja kaupungin hallinnollinen keskus. Siellä on muun muassa valtuustosali.[2][5][6]
Virastotalon on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi. Se on rakennettu kahdessa vaiheessa: ensimmäinen, etelänpuoleinen osa valmistui vuonna 1967 ja pohjoinen laajennusosa vuonna 1975.[6] Rakennus on suojeltu asemakaavalla vuonna 2009.[7]
Keskusvirastotaloa vastapäätä sijaitsee Frenckellin entinen tehdaskiinteistö, joka on myös kaupungin virastokäytössä.[5]
Keskusvirastotalon nimi muutettiin toukokuussa 2024 kaupungintaloksi.[8]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskusvirastotalo on Tampereen keskustan merkittävimpiä modernin arkkitehtuurin edustajia. Julkisivun vaalea väri, nauhamaiset ikkunat, katutason pilarit ja osittainen kattoterassi ovat tyypillistä funktionalismia.[9] Ulkoasu muistuttaa tavallista toimistotaloa, mutta julkisivusta esiin työntyvä valtuustosali tuo kokonaisuuteen omaleimaisuutta ja hallintorakennuksen tuntua.[1] Ravintola-, aula- ja yleisötilat ovat avarat ja valoisat.[10]
Rakennus on ulkopuolelta lähes alkuperäisessä asussa, mutta sisätiloihin on tehty suuria muutoksia.[9] Valtuustosalin alkuperäinen ilme on säilynyt hyvin.[1]
Taideteokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtuustosalia koristaa Birger Kaipiaisen keraaminen Orvokkimeri (1967), joka oli esillä Montrealin maailmannäyttelyssä. Se sijoitettiin alun perin Tampereen yliopiston tiloihin, mutta siirrettiin keskusvirastotaloon vuonna 1975. Istuntosalissa on myös Eila Hiltusen teos Kasvu.[1][6] Valtuustosalin aulaan on puolestaan sijoitettu Kimmo Kaivannon 13-osainen maalaus Tori (1976), joka kuvaa Tampereen historiaa.[11]
Ensimmäisen kerroksen pääaulassa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä.[10] Ulkopuolella, Puutarhakadun puoleisen siipiosan vieressä, on Unto Hietasen veistos Kaupunki kasvaa (1975).[5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, liite 2: Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 1: kaupungin virastotalo. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 19.3.2018.
- ↑ a b c d Laakkonen, Iina: Alue- ja kohdeinventointi, Puutarhakatu 6–8 (PDF) s. 9. Tampere: Tampereen kaupunki, 2008. Viitattu 19.3.2018.
- ↑ Hankaniemi, Anu Leena: Tampereella ei ole ennen ollut kaupungintaloa – nyt on 22.5.2024. Yle. Viitattu 28.10.2024.
- ↑ Tanninen, Jouni: Tampereen ”Valkoisen talon” remonttimuutto alkoi – valtuuston kokoukset siirtyvät huhtikuussa Tampere-taloon 9.2.2023. Yle. Viitattu 28.10.2024.
- ↑ a b c Laakkonen 2008, s. 8. Viitattu 19.3.2018.
- ↑ a b c d Laakkonen 2008, s. 10. Viitattu 19.3.2018.
- ↑ Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila (PDF) s. 70. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2017. Viitattu 4.3.2019.
- ↑ Virastotalon nimi muuttui kaupungintaloksi [Tampereen kaupunki - Ajankohtaista] www.tampere.fi. 22.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
- ↑ a b Laakkonen 2008, s. 12. Viitattu 19.3.2018.
- ↑ a b Laakkonen 2008, s. 20. Viitattu 19.3.2018.
- ↑ Kauramäki, Anne: Kimmo Kaivannon näyttely on avautunut Sara Hildénin taidemuseossa 16.6.2017. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 19.3.2018.