Lev Rudnev
Lev Vladimirovitš Rudnev (ven. Лев Влади́мирович Ру́днев, 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1885 Novgorod – 19. marraskuuta 1956 Moskova) oli neuvostoliittolainen arkkitehti ja yksi Stalinin ajan klassismin näkyvimmistä edustajista.
Lev Rudnev opiskeli Leon Benois’n johdolla Pietarin taideakatemiassa (valmistui 1915) ja työskenteli Ivan Fominin apulaisena.[1] Vuosina 1922–1948 hän toimi taideakatemian ja vuosina 1948–1952 Moskovan arkkitehtuuri-instituutin professorina.[2]
1920-luvun alussa Rudnev osallistui Pietarin Mars-kentän vallankumouksellisten hautamuistomerkin suunnitteluun. Hänen merkittävimpiä töitään ovat Moskovassa Vladimir Muntsin kanssa rakennetut Frunzen sotilasakatemia (1937), marsalkka Šapošnikovin kadun (1934–1938) ja Frunzen rantakadun (1938–1955) hallintorakennukset sekä Sergei Tšernyševin, Pavel Abrosimovin ja Aleksandr Hrjakovin kanssa toteutetut Moskovan yliopiston rakennukset. Arkkitehdin muita töitä ovat Azerbaidžanin hallituksen talo Bakussa (1952) sekä Varsovan Kulttuurin ja tieteen palatsi (1952–1955).[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 550. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1
- ↑ a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 22, s. 350. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1975.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lev Rudnev Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
