Ero sivun ”Juankoski” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 93.106.7.75 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän SaMSUoM tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
 
Rivi 74: Rivi 74:
{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
|8400 eaa.
|8400 eaa.
|Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa., josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10 400 vuotta sitten. Ajoitushetkellä kyseessä oli Suomen neljänneksi vanhin kivikautisen asuinpaikan ajoitus.
|Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa., josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10 400 vuotta sitten. Ajoitushetkellä kyseessä oli Suomen neljänneksi vanhin kivikautisen asuinpaikan ajoitus.
Asuinpaikka edustaa ensimmäisiä jääkauden jälkeen tulleita asukkaita. Jääkauden loppuessa noin 11500 vuotta sitten mannerjään reuna sijaitsi Salpausselällä, joiden eteläpuolinen Suomi oli lähes kokonaan veden peitossa. Vain Itä-Suomessa oli joitakin korkeita kuivina pysyneitä huippuja, joilla oli ollut kasvillisuutta jo jääkauden loppuaikoina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.geologia.fi/2018/06/04/kasvillisuuden-kehitys/|nimeke=Kasvillisuuden kehitys}}</ref> Jäätikön painaman jään kohotessa vedet vähitellen väistyivät. Noin 10 800 vuotta sitten patoutunutta järveä kutsutaan Ancylusjärveksi, jonka alkuvaiheessa vielä osa Fennoskandiaa oli jäätikön peitossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.geologia.fi/2018/12/05/itameren-historia/|nimeke=Itämeren historiaa}}</ref>
|-
|-
|1746
|1746

Nykyinen versio 19. syyskuuta 2024 kello 05.57

Tämä artikkeli kertoo entisestä Juankosken kaupungista. Kuopion kaupunginosaa käsittelee artikkeli Juankoski (kaupunginosa). Paikannimenä Suomessa on käytössä myös Juvankoski.
Juankoski
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kuopio

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°03′50″N, 028°19′40″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Koillis-Savon seutukunta
Kuntanumero 174
Hallinnollinen keskus Juankosken kirkonseutu
Perustettu 1925
– kaupungiksi 1998
Kuntaliitokset Muuruvesi (1971)
Säyneinen (1971)[1]
Liitetty 2017
– liitoskunnat Kuopio
Juankoski
– syntynyt kunta Kuopio
Pinta-ala 586,26 km² [2]
(1.1.2016)
– maa 465,27 km²
– sisävesi 120,99 km²
Väkiluku 4 731  [3]
(31.12.2016)
– väestötiheys 10,17 as./km² (31.12.2016)
Strömsdal Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Juankoski (ruots. Strömsdal) on entinen Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnassa. Juankoski liittyi Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alussa.

Vuonna 1971 Juankoskeen liittyivät Muuruveden ja Säyneisen kunnat. Osa Muuruvedestä liitettiin Nilsiään ja maayhteys Juankosken ja Säyneisen välillä syntyi aluemuutoksista Nilsiän ja Kaavin kanssa.

Kaupungissa asui 4 731 ihmistä ja sen pinta-ala oli 586,26 neliökilometriä, josta 120,99 neliökilometriä oli vesistöjä.[2] Väestötiheys oli 10,17 asukasta/km2. Juankosken naapurikunnat olivat Juuka, Kaavi, Kuopio, Rautavaara ja Tuusniemi.

Juankosken suurimpia työnantajia on Valmet Oy märkäviiroja valmistava tehdas. Aiemmin merkittävä työllistäjä oli myös Stromsdal Oyj:n kartonkitehdas, mutta sen toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2008. Juankoskella toimii Juankosken Yrittäjät, joka on Savon Yrittäjien aluejärjestö.

Juankoski oli väkiluvultaan Suomen toiseksi pienin kaupunki Kaskisten jälkeen. Nimityksestä huolimatta Juankoski oli tilastollisen kuntaluokituksen mukaan maaseutumainen kunta[4] vähäisen taajama-asteen ja alle 4 000 asukkaan keskustaajaman johdosta.[5]

Elokuussa 2014 Juankosken kaupunginvaltuusto päätti liittymisestä Kuopioon vuoden 2017 alusta[6] ja valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2016 kaupunkien yhdistymisen.[7]

Säyneisen kirkko

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2013 mukainen.

Juankosken väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 989
1985
  
 6 850
1990
  
 6 580
1995
  
 6 290
2000
  
 5 892
2005
  
 5 583
2010
  
 5 170
2015
  
 4 877
Lähde: Tilastokeskus [8] Väestötietojärjestelmä [9]

Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa, josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10 400 vuotta sitten.[10]

Historiaa – tiivis aikajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
8400 eaa. Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa., josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10 400 vuotta sitten. Ajoitushetkellä kyseessä oli Suomen neljänneksi vanhin kivikautisen asuinpaikan ajoitus.

Asuinpaikka edustaa ensimmäisiä jääkauden jälkeen tulleita asukkaita. Jääkauden loppuessa noin 11500 vuotta sitten mannerjään reuna sijaitsi Salpausselällä, joiden eteläpuolinen Suomi oli lähes kokonaan veden peitossa. Vain Itä-Suomessa oli joitakin korkeita kuivina pysyneitä huippuja, joilla oli ollut kasvillisuutta jo jääkauden loppuaikoina.[11] Jäätikön painaman jään kohotessa vedet vähitellen väistyivät. Noin 10 800 vuotta sitten patoutunutta järveä kutsutaan Ancylusjärveksi, jonka alkuvaiheessa vielä osa Fennoskandiaa oli jäätikön peitossa.[12]

1746 Perustamislupa vuonna 1746 Juankosken ruukille (Strömsdalsbruk) Kuopion pitäjään. Hakijoina olivat manttaalikomissaari Brynolf Brunou ja Kuopion kirkkoherra Henrik Argillander. Jukajoen varrelle rakennettiin Suomen ensimmäinen järvimalmimasuuni. Aluksi ongelmia oli raaka-aineen ja hiilen hankinnassa. Ongelmia oli myös tuotannossa. Omistajat vaihtuivat tiheästi.

Seurakunnallisesti ruukin väestö kuului Nilsiän yhteyteen (Nilsiä oli Kuopion kappeliseurakunta).[13]

1810 Ruukinpatruuna Ekholmin salamurha.[14]
1818 Adolf Wilhelm Tigerstedt ruukinpatruunaksi.
1826 Uusi päärakennus: Patruunanmäen kartano valmistuu.
1851 Hovineuvoksetar Anastasia Ponomareva ostaa ruukin. Suku omistaa ruukin vuoteen 1900. Ruukkia kehitetään määrätietoisesti uudistamalla ja rakentamalla tuotantolaitoksia.
1856 Saimaan kanava valmistui, jolloin tuotteita saatiin myyntiin mm. Pietariin.
1860 Ensimmäinen ruukintyöläisille tarkoitettu 12 asunnon talo valmistui. Taloja rakennettiin lisää seuraavina vuosina.
1861 Ruukille perustettiin koulu, ja palkattiin pappi opettajaksi ja toimittamaan jumalanpalveluksia.
1863 Tehtaalle rakennettiin kirkko toimimaan kouluna ja kirkkona. Itsenäisesti toimiva Juantehtaan tehdasseurakunta aloitti toimintansa osana Nilsiän seurakuntaa.
1889 Hiiliuunien rakentaminen alkoi. Vuosisadan loppuun mennessä niitä  valmistui kahdeksan.
1898 Sähkövalo Juankoskelle.
1900 Juantehtaan omistanut Taimi Oy meni konkurssiin.[15]

Karjalankosken rautatie valmistui.

1907 Juankosken tehdasseurakunta siirrettiin Muuruveden seurakunnan alaisuuteen.[16]
1911 Raudan valmistaminen päättyi.
1913 Pahvin valmistaminen alkoi. Juantehtaan päätuote oli valkoinen puupahvi.
1915 Hiiliuunien rakentaminen alkoi. Vuosisadan loppuun mennessä niitä  valmistui kahdeksan.
1921 Toinen sähkövoimala, nykyinen voimalaitos ja sähkömuseo, valmistuivat.
1923 Juankoski erottautui itsenäiseksi seurakunnaksi Muuruvedestä.
1925 Juankosken kunta perustettiin.
1951 Omakotirakentaminen yhtiön maa-alueille ”markan tonteille” alkoi.
1958 Juankosken Näytelmäkerho perustettiin.
1960 Vuotjärven säännöstely alkoi.[17]
1961 Karjalankosken voimalaitos valmistui ja altaan (tunnetaan paikallisesti nimellä Välivesi) säännöstely aloitettiin.[18]
1968 Suomen Metallikutomo Oy rakensi viiratehtaan. Myöhemmin Viira Oy, 1984 Tamfelt Oyj, Metso Oyj, Valmet Oyj.
1970 Kartonkitehtaan perusteellinen kehittäminen alkoi kartonkikoneen uusimisella.
1971 Juankoski-Muuruvesi-Säyneinen kuntaliitos.
1988 Kymi-Kymmene myi Juantehtaan perustetulle Stromsdal Oy:lle ja voimalaitokset Savon Voima Oy:lle.
1990 Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura Ry perustettiin.
1995 Käytössä oleva Juankosken sähkövoimalaitos valmistui.
2002 Karjalankosken kanava ja Juankosken kanava valmistuivat.
2003 Ruukinkoulu valmistui yläkoulun, lukion, Kansalaisopiston ja Konservatorion käyttöön. Alakoululaiset ruokailevat Agora -nimisessä monitoimitilassa.
2008 Stromsdal Oyj hakeutui konkurssiin 27.11.2008. Lehman Brothersin kaatumisesta seurasi Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden lainakriisi, mistä kasvoi globaaliksi pankkikriisi. Tätä taas seurasi kansainvälinen taantuma. Stromsdal Oyj:n asiakkaat joutuivat rahoituskriisiin, minkä myötä tehdas ei pystynyt huolehtimaan investointien maksamisesta eikä hankkimaan raaka-ainetta.
2011 Tehdas siirtyi Premium Board Finland Oy:n (PBF) omistukseen.
2014 Premium Board hakeutui yrityssaneeraukseen. Yritys sai melkein kaikki velat anteeksi. Käräjäoikeus julisti oikeudenkäyntiasiakirjat salaisiksi 50 vuodeksi.
2017 Juankoski ja Kuopio tekivät kuntaliitoksen 1.1.2017. Kuopiosta tuli Suomen suurin kesämökkikunta.
2020 Savon Voima rakennutti kalaportaat Karjalankosken ja Juankosken vesivoimalaitoksiin.[19]
2021 Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura valmisteli museon siirtämistä Juankosken vanhimpaan, vuonna 1860 valmistuneeseen, rakennukseen eli Kahvilapytinkiin.[20]

Juankosken keskustaajaman läpi virtaavaa koskijonoa Vuotjärven ja Akonveden välillä tai sen pohjoisinta osaa on kutsuttu aiemmin (saamenkielisellä) nimellä Juka > Juankoski ~ Juvankoski, Jukakoski, mistä on muodostettu tehdasseurakunnan nimi. Nimeen sisältyy sana juka eli ’koski, virta, putous’. Juccas 1751, Juckas ja Juckasbruk 1752, Juvankoski 1825, Juankoski 1841.[21]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akonvesi, Hipanlahti, Jouhteninen (Joutseninen), Muuruvesi (kirkonkylä), Säyneinen (kirkonkylä), Vehkalahti, Västinniemi

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ks. Kuopion taajamat.

Palo- ja pelastuspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juankosken paloasemalla Kauppatiellä sijaitsevat yksiköt: JK11 sammutusauto, JK12 sammutusauto, JK13 säiliöauto, JK171 ensivaste- ja miehistöauto. Juankoskella Niskakosken rannalla on myös Juankosken palokunnan vene JK-V1. Juankoskella on puolivakinainen palokunta.

Ensihoitopalveluja Juankoskella tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus, joka tuottaa myös Kaavin kunnan ensihoitopalvelun.

Kaupunginvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuivat kunnallisvaalien 2012 jälkeen seuraavasti:

Ystävyyskaupunkeja olivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja juankoskelaisia tai Juankoskella syntyneitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinneruokia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Juankosken perinneruoiksi valittiin paistettu kala, uunijuusto ja rokkatuuvinki, sakea hernemuhennos.[26]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Juankosken historia Juankosken kaupunki. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 24.12.2008.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2017.
  3. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, joulukuu 2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2017.
  4. ↑ http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/kunta_kr.html Tilastollinen kuntaryhmitys 2016
  5. ↑ http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/174.html Yleistilastoja kunnittain
  6. ↑ Juankoski päätti liittyä Kuopioon Savon Sanomat. 26.8.2014. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 27.8.2014.
  7. ↑ Kuopion ja Juankosken kaupungit lyövät hynttyyt yhteen tammikuussa www.iltalehti.fi. Viitattu 16.6.2016. fi-FI
  8. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Arkistoitu 12.6.2015. Viitattu 9.7.2015.
  10. ↑ Timo Jussila: Juankosken Akonpohjan varhaiskivikautisen asuinpaikan radiohiiliajoitus www.mikroliitti.fi. 27.10.2004. Viitattu 3.1.2021.
  11. ↑ Kasvillisuuden kehitys geologia.fi.
  12. ↑ Itämeren historiaa geologia.fi.
  13. ↑ Suomen Sukututkimusseura hiski.genealogia.fi. Viitattu 24.1.2021.
  14. ↑ Juha Forsberg: Ruukinpatruuna vastaan kaskitalonpojat : Juantehtaan kolmet käräjät 1776, 1789, 1808 ja salamurha 1810. Itä-Suomen yliopisto, 13.9.2014. ISBN 978-952-61-1516-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2021).
  15. ↑ Oy Taimi — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 24.1.2021.
  16. ↑ Suomen Sukututkimusseura hiski.genealogia.fi. Viitattu 3.1.2021.
  17. ↑ Vuotjärvi Järviwiki. Viitattu 3.1.2021.
  18. ↑ Karjalankosken allas (04.612.2.001) Järviwiki. Viitattu 3.1.2021.
  19. ↑ Savon Voima rakentaa kalaportaat Juankosken ja Karjalankosken vesivoimalaitoksiin www.savonvoima.fi. Arkistoitu 30.10.2020. Viitattu 3.1.2021.
  20. ↑ Koillis-Savo koillis-savo.fi.
  21. ↑ Suomalainen paikannimikirja Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.1.2021.
  22. ↑ Kaupunkiopas: Juankoski
  23. ↑ Pisa
  24. ↑ Ruukkialue
  25. ↑ lisätyn todellisuuden kierrokset (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juankoski&oldid=22643581”