Ero sivun ”Juankoski” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
 
(35 välissä olevaa versiota 16 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo entisestä kaupungista nimeltä Juankoski. Paikannimenä Suomessa on käytössä myös [[Juvankoski]].}}
{{Tämä artikkeli|kertoo entisestä Juankosken kaupungista. Kuopion kaupunginosaa käsittelee artikkeli [[Juankoski (kaupunginosa)]]. Paikannimenä Suomessa on käytössä myös [[Juvankoski]].}}
{{Lakkautettu Suomen kunta
{{Lakkautettu Suomen kunta
| nimi = Juankoski
| nimi = Juankoski
Rivi 11: Rivi 11:
| perustamisotsikko1 = kaupungiksi
| perustamisotsikko1 = kaupungiksi
| perustamisvuosi1 = 1998
| perustamisvuosi1 = 1998
| kuntaliitokset = [[Muuruvesi]] <small>(1971)</small><br/>[[Säyneinen]] <small>(1971)</small><ref name="Juankosken verkkosivu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.juankoski.fi/historia.html | Nimeke = Juankosken historia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Juankosken kaupunki | Viitattu = 24.12.2008 | Kieli = }}</ref>
| kuntaliitokset = [[Muuruvesi]] <small>(1971)</small><br/>[[Säyneinen]] <small>(1971)</small><ref name="Juankosken verkkosivu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.juankoski.fi/historia.html | Nimeke = Juankosken historia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Juankosken kaupunki | Viitattu = 24.12.2008 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20071009220648/http://www.juankoski.fi/historia.html | arkistoitu = 9.10.2007 }}</ref>
| maakunta = Pohjois-Savon maakunta
| maakunta = Pohjois-Savon maakunta
| seutukunta = Koillis-Savon seutukunta
| seutukunta = Koillis-Savon seutukunta
Rivi 36: Rivi 36:
| huomautus =
| huomautus =
}}
}}
[[File:Strömsdal - Pehr Adolf Kruskopf - Finland framställdt i teckningar - 83.jpg|thumb|''Strömsdal'' [[Zachris Topelius|Zacharias Topeliuksen]] kirjasarjassa [[Finland framställdt i teckningar|Finland framstäldt i teckningar]] 1800-luvun puolivälissä.]]

'''Juankoski''' ({{k-sv|Strömsdal}}) on entinen [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]] [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]]. Juankoski liittyi [[Kuopio]]n kaupunkiin vuoden 2017 alussa.
'''Juankoski''' ({{k-sv|Strömsdal}}) on entinen [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]] [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]]. Juankoski liittyi [[Kuopio]]n kaupunkiin vuoden 2017 alussa.
[[Tiedosto:Juankoski.liitos.1971.svg|vasen|pienoiskuva|Vuonna 1971 Juankoskeen liittyivät [[Muuruvesi|Muuruveden]] ja [[Säyneinen|Säyneisten]] kunnat. Osa Muuruvedestä liitettiin [[Nilsiä|Nilsiään]] ja maayhteys Juankosken ja Säyneisten välillä syntyi aluemuutoksista Nilsiän ja [[Kaavi|Kaavin]] kanssa.]]
[[Tiedosto:Juankoski.liitos.1971.svg|pienoiskuva|Vuonna 1971 Juankoskeen liittyivät [[Muuruvesi|Muuruveden]] ja [[Säyneinen|Säyneisen]] kunnat. Osa Muuruvedestä liitettiin [[Nilsiä|Nilsiään]] ja maayhteys Juankosken ja Säyneisen välillä syntyi aluemuutoksista Nilsiän ja [[Kaavi|Kaavin]] kanssa.]]
Kaupungissa asui {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä ja sen pinta-ala oli {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} neliökilometriä, josta {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} neliökilometriä oli vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] oli {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/väestötiheys|{{PAGENAME}} }} }} asukasta/km<sup>2</sup>. Juankosken naapurikunnat olivat [[Juuka]], [[Kaavi]], [[Kuopio]], [[Rautavaara]] ja [[Tuusniemi]].
Kaupungissa asui {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä ja sen pinta-ala oli {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} neliökilometriä, josta {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} neliökilometriä oli vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] oli {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/väestötiheys|{{PAGENAME}} }} }} asukasta/km<sup>2</sup>. Juankosken naapurikunnat olivat [[Juuka]], [[Kaavi]], [[Kuopio]], [[Rautavaara]] ja [[Tuusniemi]].


Juankosken suurimpia työnantajia on [[Valmet|Valmet Oy]] [[märkäviira|märkäviiroja]] valmistava tehdas. Aiemmin merkittävä työllistäjä oli myös [[Stromsdal|Stromsdal Oyj:n]] [[kartonki]]tehdas, mutta sen toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2008. Juankoskella toimii Juankosken Yrittäjät, joka on [[Savon Yrittäjät|Savon Yrittäjien]] aluejärjestö.
Juankosken suurimpia työnantajia on [[Valmet|Valmet Oy]] [[märkäviira|märkäviiroja]] valmistava tehdas. Aiemmin merkittävä työllistäjä oli myös [[Stromsdal|Stromsdal Oyj:n]] [[kartonki]]tehdas, mutta sen toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2008. Juankoskella toimii Juankosken Yrittäjät, joka on [[Savon Yrittäjät|Savon Yrittäjien]] aluejärjestö.


Juankoski oli väkiluvultaan Suomen toiseksi pienin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta [[Kaskinen|Kaskisten]] jälkeen. Nimityksestä huolimatta Juankoski oli [[tilastollinen kuntaryhmitys|tilastollisen kuntaluokituksen]] mukaan maaseutumainen kunta<ref>http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/kunta_kr.html Tilastollinen kuntaryhmitys 2016</ref> vähäisen taajama-asteen ja alle 4&nbsp;000 asukkaan keskustaajaman johdosta.<ref>http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/174.html Yleistilastoja kunnittain</ref>
Juankoski oli väkiluvultaan Suomen toiseksi pienin kaupunki [[Kaskinen|Kaskisten]] jälkeen. Nimityksestä huolimatta Juankoski oli [[tilastollinen kuntaryhmitys|tilastollisen kuntaluokituksen]] mukaan maaseutumainen kunta<ref>http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/kunta_kr.html Tilastollinen kuntaryhmitys 2016</ref> vähäisen taajama-asteen ja alle 4&nbsp;000 asukkaan keskustaajaman johdosta.<ref>http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/174.html Yleistilastoja kunnittain</ref>

Elokuussa 2014 Juankosken kaupunginvaltuusto päätti liittymisestä Kuopioon vuoden 2017 alusta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/savo/juankoski-paatti-liittya-kuopioon/1884605 | Nimeke = Juankoski päätti liittyä Kuopioon | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 26.8.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.8.2014 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20140903081337/http://www.savonsanomat.fi/savo/juankoski-paatti-liittya-kuopioon/1884605 | arkistoitu = 3.9.2014 }}</ref> ja valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2016 kaupunkien yhdistymisen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061621741069_uu.shtml|nimeke=Kuopion ja Juankosken kaupungit lyövät hynttyyt yhteen tammikuussa|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2016-06-16|kieli=fi-FI}}</ref>[[Tiedosto:Säyneisen kirkko.jpg|thumb|right|[[Säyneisen kirkko]]]]


Elokuussa 2014 Juankosken kaupunginvaltuusto päätti liittymisestä Kuopioon vuoden 2017 alusta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/savo/juankoski-paatti-liittya-kuopioon/1884605 | Nimeke = Juankoski päätti liittyä Kuopioon | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 26.8.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.8.2014 | Kieli = }}</ref> ja valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2016 kaupunkien yhdistymisen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061621741069_uu.shtml|nimeke=Kuopion ja Juankosken kaupungit lyövät hynttyyt yhteen tammikuussa|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2016-06-16|kieli=fi-FI}}</ref>[[Tiedosto:Säyneisen kirkko.jpg|thumb|right|[[Säyneisen kirkko]]]]
== Väestönkehitys ==
== Väestönkehitys ==
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2013 mukainen.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2013 mukainen.
Rivi 64: Rivi 67:
{{bar pixel|2010|#0099FF|355||5 170}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|355||5 170}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|351||4 877}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|351||4 877}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain+1980+%2D+2012&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.3.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =1.4.2013 | Kieli = }}</ref> Väestötietojärjestelmä <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vrk.fi/default.aspx?docid=8830&site=3&id=0| Nimeke = Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä| Julkaisija = Väestötietojärjestelmä | Ajankohta = 30.04.2015 | Viitattu = 9.7.2015}}</ref>
|caption = Lähde: Tilastokeskus <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain+1980+%2D+2012&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.3.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =1.4.2013 | Kieli = }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Väestötietojärjestelmä <ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://vrk.fi/default.aspx?docid=8830&site=3&id=0| Nimeke = Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä| Julkaisija = Väestötietojärjestelmä| Ajankohta = 30.04.2015| Viitattu = 9.7.2015| arkisto = https://web.archive.org/web/20150612185224/http://vrk.fi/default.aspx?docid=8830&site=3&id=0| arkistoitu = 12.6.2015}}</ref>
}}
}}
Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610 - 8270 eaa, josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10400 vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mikroliitti.fi/tietoa/akonpohja//Tiedote_C14_ajoituksista.htm|nimeke=Juankosken Akonpohjan varhaiskivikautisen asuinpaikan radiohiiliajoitus|tekijä=Timo Jussila|julkaisu=www.mikroliitti.fi|ajankohta=27.10.2004|julkaisija=|viitattu=2021-01-03}}</ref>
Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa, josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10&nbsp;400 vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mikroliitti.fi/tietoa/akonpohja//Tiedote_C14_ajoituksista.htm|nimeke=Juankosken Akonpohjan varhaiskivikautisen asuinpaikan radiohiiliajoitus|tekijä=Timo Jussila|julkaisu=www.mikroliitti.fi|ajankohta=27.10.2004|julkaisija=|viitattu=2021-01-03}}</ref>


== Historiaa - tiivis aikajana ==
== Historiaa – tiivis aikajana ==
{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
|8400 eaa
|8400 eaa.
|Ajoitushetkellä kyseessä oli Suomen neljänneksi vanhin kivikautisen asuinpaikan ajoitus. Vanhemmat ajoitukset ovat eteläisestä Suomesta.
|Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa., josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10&nbsp;400 vuotta sitten. Ajoitushetkellä kyseessä oli Suomen neljänneksi vanhin kivikautisen asuinpaikan ajoitus.
Asuinpaikka edustaa ensimmäisiä jääkauden jälkeen tulleita asukkaita. Jääkauden loppuessa noin 11500 vuotta sitten mannerjään reuna sijaitsi Salpausselällä, joiden eteläpuolinen Suomi oli lähes kokonaan veden peitossa. Vain Itä-Suomessa oli joitakin korkeita kuivina pysyneitä huippuja, joilla oli ollut kasvillisuutta jo jääkauden loppuaikoina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.geologia.fi/2018/06/04/kasvillisuuden-kehitys/|nimeke=Kasvillisuuden kehitys}}</ref> Jäätikön painaman jään kohotessa vedet vähitellen väistyivät. Noin 10 800 vuotta sitten patoutunutta järveä kutsutaan Ancylusjärveksi, jonka alkuvaiheessa vielä osa Fennoskandiaa oli jäätikön peitossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.geologia.fi/2018/12/05/itameren-historia/|nimeke=Itämeren historiaa}}</ref>
|-
|-
|1746
|1746
|Perustamislupa Juankosken ruukille, Juankoskelle rakennettiin Suomen ensimmäinen järvimalmimasuuni.
|Perustamislupa vuonna 1746 Juankosken ruukille (Strömsdalsbruk) Kuopion pitäjään. Hakijoina olivat manttaalikomissaari Brynolf Brunou ja Kuopion kirkkoherra Henrik Argillander. [[Jukajoki|Jukajoen]] varrelle rakennettiin Suomen ensimmäinen [[Jukajoen ruukki|järvimalmimasuuni]]. Aluksi ongelmia oli raaka-aineen ja hiilen hankinnassa. Ongelmia oli myös tuotannossa. Omistajat vaihtuivat tiheästi.
Seurakunnallisesti ruukin väestö kuului Nilsiän yhteyteen (Nilsiä oli Kuopion kappeliseurakunta).<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=354&TYPE=HTML|nimeke=Suomen Sukututkimusseura|julkaisu=hiski.genealogia.fi|viitattu=2021-01-24}}</ref>
Juan eli Juankosken tehdasseurakunta perustettiin Nilsiän alaisuuteen.
|-
|-
|1810
|1810
|Ruukinpatruuna Ekholmin salamurha.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juha Forsberg|Nimeke=Ruukinpatruuna vastaan kaskitalonpojat : Juantehtaan kolmet käräjät 1776, 1789, 1808 ja salamurha 1810|Vuosi=2014-09-13|Sivu=|Julkaisija=Itä-Suomen yliopisto|Isbn=978-952-61-1516-0|www=https://erepo.uef.fi/handle/123456789/14196|Viitattu=2021-01-03}}</ref>
|Ruukinpatruuna Ekholmin salamurha.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juha Forsberg|Nimeke=Ruukinpatruuna vastaan kaskitalonpojat : Juantehtaan kolmet käräjät 1776, 1789, 1808 ja salamurha 1810|Vuosi=2014-09-13|Sivu=|Julkaisija=Itä-Suomen yliopisto|Isbn=978-952-61-1516-0|www=https://erepo.uef.fi/handle/123456789/14196|Viitattu=2021-01-03}}</ref>
|-
|1818
|[[Tigerstedt|Adolf Wilhelm Tigerstedt]] ruukinpatruunaksi.
|-
|1826
|Uusi päärakennus: Patruunanmäen kartano valmistuu.
|-
|1851
|Hovineuvoksetar Anastasia Ponomareva ostaa ruukin. Suku omistaa ruukin vuoteen 1900. Ruukkia kehitetään määrätietoisesti uudistamalla ja rakentamalla tuotantolaitoksia.
|-
|1856
|Saimaan kanava valmistui, jolloin tuotteita saatiin myyntiin mm. Pietariin.
|-
|1860
|Ensimmäinen ruukintyöläisille tarkoitettu 12 asunnon talo valmistui. Taloja rakennettiin lisää seuraavina vuosina.
|-
|1861
|Ruukille perustettiin koulu, ja palkattiin pappi opettajaksi ja toimittamaan jumalanpalveluksia.
|-
|1863
|Tehtaalle rakennettiin kirkko toimimaan kouluna ja kirkkona. Itsenäisesti toimiva Juantehtaan tehdasseurakunta aloitti toimintansa osana Nilsiän seurakuntaa.
|-
|1889
|Hiiliuunien rakentaminen alkoi. Vuosisadan loppuun mennessä niitä  valmistui kahdeksan.
|-
|-
|1898
|1898
Rivi 84: Rivi 112:
|-
|-
|1900
|1900
|Juantehtaan omistanut Taimi Oy meni konkurssiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/taimi.shtml|nimeke=Oy Taimi — Historia|julkaisu=www.porssitieto.fi|viitattu=2021-01-24}}</ref>
|[[Karjalankosken rautatie]] valmistui.
[[Karjalankosken rautatie]] valmistui.
|-
|-
|1907
|1907
Rivi 93: Rivi 122:
|-
|-
|1913
|1913
|Pahvin valmistamisen alkoi. Juantehtaan päätuote oli valkoinen puupahvi.
|Pahvin valmistaminen alkoi. Juantehtaan päätuote oli valkoinen puupahvi.
|-
|1915
|Hiiliuunien rakentaminen alkoi. Vuosisadan loppuun mennessä niitä  valmistui kahdeksan.
|-
|-
|1921
|1921
|Toinen sähkövoimala, nykyinen voimalaitos ja sähkömuseo, valmistuivat.
|Nykyinen museovoimala valmistui sähkövoimalaksi.
|-
|-
|1923
|1923
|Juankoski erottautui itsenäiseksi seurakunnaksi Muuruvedestä.
|Juankoski erottautui itsenäiseksi seurakunnaksi Muuruvedestä.
|-
|1925
|Juankosken kunta perustettiin.
|-
|1951
|Omakotirakentaminen yhtiön maa-alueille ”markan tonteille” alkoi.
|-
|1958
|Juankosken Näytelmäkerho perustettiin.
|-
|-
|1960
|1960
Rivi 105: Rivi 146:
|-
|-
|1961
|1961
|Karjalankosken altaan (tunnetaan paikallisesti nimellä Välivesi) säännöstely aloitettiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.jarviwiki.fi/wiki/Karjalankosken_allas_(04.612.2.001)|nimeke=Karjalankosken allas (04.612.2.001)|julkaisu=Järviwiki|viitattu=2021-01-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
|Karjalankosken voimalaitos valmistui ja altaan (tunnetaan paikallisesti nimellä Välivesi) säännöstely aloitettiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.jarviwiki.fi/wiki/Karjalankosken_allas_(04.612.2.001)|nimeke=Karjalankosken allas (04.612.2.001)|julkaisu=Järviwiki|viitattu=2021-01-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
|-
|-
|1968
|1968
|[https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/viira.shtml Suomen Metallikutomo] Oy rakensi viiratehtaan. Myöhemmin Viira Oy, 1984Tamfelt Oyj, Metso Oyj, Valmet Oyj.
|[https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/viira.shtml Suomen Metallikutomo] Oy rakensi viiratehtaan. Myöhemmin Viira Oy, 1984 Tamfelt Oyj, Metso Oyj, Valmet Oyj.
|-
|1970
|Kartonkitehtaan perusteellinen kehittäminen alkoi kartonkikoneen uusimisella.
|-
|1971
|Juankoski-Muuruvesi-Säyneinen kuntaliitos.
|-
|-
|1988
|1988
|Kymi-Kymmene myi Juantehtaan perustetulle Stromsdal Oy:lle.
|Kymi-Kymmene myi Juantehtaan perustetulle Stromsdal Oy:lle ja voimalaitokset Savon Voima Oy:lle.
|-
|1990
|[https://www.museobrunou.fi/juankosken-kh-seura-ry/ Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura Ry] perustettiin.
|-
|-
|1995
|1995
|Käytössä oleva [[Juankosken voimalaitos|Juankosken sähkövoimalaitos]] valmistui.
|Käytössä oleva [[Juankosken voimalaitos|Juankosken sähkövoimalaitos]] valmistui.
|-
|2002
|[[Karjalankosken kanava]] ja [[Juankosken kanava]] valmistuivat.
|-
|2003
|[[Ruukinkoulu]] valmistui yläkoulun, lukion, Kansalaisopiston ja Konservatorion käyttöön. Alakoululaiset ruokailevat Agora -nimisessä monitoimitilassa.
|-
|-
|2008
|2008
|[[Stromsdal|Stromsdal Oyj]] hakeutui konkurssiin 27.11.2008.Lehman Brothersin kaatumisesta seurasi Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden lainakriisi, mistä kasvoi globaaliksi pankkikriisi. Tätä taas seurasi kansainvälinen taantuma. Stromsdal Oyj :n asiakkaat joutuivat rahoituskriisiin, minkä myötä tehdas ei pystynyt huolehtimaan investointien maksamisesta eikä hankkimaan raaka-ainetta.
|[[Stromsdal|Stromsdal Oyj]] hakeutui konkurssiin 27.11.2008. Lehman Brothersin kaatumisesta seurasi Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden lainakriisi, mistä kasvoi globaaliksi pankkikriisi. Tätä taas seurasi kansainvälinen taantuma. Stromsdal Oyj:n asiakkaat joutuivat rahoituskriisiin, minkä myötä tehdas ei pystynyt huolehtimaan investointien maksamisesta eikä hankkimaan raaka-ainetta.
|-
|-
|2011
|2011
Rivi 123: Rivi 179:
|-
|-
|2014
|2014
|Premium Board on yrityssaneeraukseen. Yritys sai melkein kaikki velat anteeksi. Käräjäoikeus julisti oikeudenkäyntiasiakirjat salaisiksi 50 vuodeksi.
|Premium Board hakeutui yrityssaneeraukseen. Yritys sai melkein kaikki velat anteeksi. Käräjäoikeus julisti oikeudenkäyntiasiakirjat salaisiksi 50 vuodeksi.
|-
|-
|2017
|2017
Rivi 129: Rivi 185:
|-
|-
|2020
|2020
|Savon Voima rakennutti kalaportaat Karjalankosken ja Juankosken vesivoimalaitoksiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.savonvoima.fi/uutiset/2020/huhtikuu/Savon_Voima_rakentaa_kalaportaat_Juankosken_ja_Karjalankosken_vesivoimalaitoksiin/|nimeke=Savon Voima rakentaa kalaportaat Juankosken ja Karjalankosken vesivoimalaitoksiin|julkaisu=www.savonvoima.fi|viitattu=2021-01-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
|Savon Voima rakennutti kalaportaat [[Karjalankosken voimalaitos|Karjalankosken]] ja [[Juankosken voimalaitos|Juankosken vesivoimalaitoksiin]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.savonvoima.fi/uutiset/2020/huhtikuu/Savon_Voima_rakentaa_kalaportaat_Juankosken_ja_Karjalankosken_vesivoimalaitoksiin/|nimeke=Savon Voima rakentaa kalaportaat Juankosken ja Karjalankosken vesivoimalaitoksiin|julkaisu=www.savonvoima.fi|viitattu=2021-01-03|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20201030075136/https://www.savonvoima.fi/uutiset/2020/huhtikuu/Savon_Voima_rakentaa_kalaportaat_Juankosken_ja_Karjalankosken_vesivoimalaitoksiin/|arkistoitu=2020-10-30}}</ref>
|-
|2021
|Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura valmisteli museon siirtämistä Juankosken vanhimpaan, vuonna 1860 valmistuneeseen, rakennukseen eli Kahvilapytinkiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.koillis-savo.fi/paikalliset/3339887|nimeke=Koillis-Savo|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
|}
|}
Juankosken keskustaajaman läpi virtaavaa koskijonoa Vuotjärven ja Akonveden välillä tai sen pohjoisinta osaa on kutsuttu aiemmin (saamen kielisellä) nimellä ''Juka > Juankoski ~ Juvankoski, Jukakoski'', mistä on muodostettu tehdasseurakunnan nimi. Nimeen sisältyy sana juka ’koski, virta, putous’. ''Juccas'' 1751, ''Juckas'' ja ''Juckasbruk'' 1752, ''Juvankoski'' 1825, ''Juankoski'' 1841.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf|nimeke=Suomalainen paikannimikirja|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Kotimaisten kielten keskus|viitattu=3.1.2021}}</ref>
Juankosken keskustaajaman läpi virtaavaa koskijonoa Vuotjärven ja Akonveden välillä tai sen pohjoisinta osaa on kutsuttu aiemmin (saamenkielisellä) nimellä ''Juka > Juankoski ~ Juvankoski, Jukakoski'', mistä on muodostettu tehdasseurakunnan nimi. Nimeen sisältyy sana ''juka'' eli ’koski, virta, putous’. ''Juccas'' 1751, ''Juckas'' ja ''Juckasbruk'' 1752, ''Juvankoski'' 1825, ''Juankoski'' 1841.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf|nimeke=Suomalainen paikannimikirja|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Kotimaisten kielten keskus|viitattu=3.1.2021}}</ref>


== Kylät ==
== Kylät ==
Rivi 137: Rivi 196:


== Taajamat ==
== Taajamat ==
:''Katso [[Kuopio#Taajamat]]''
:Ks. [[Kuopio#Taajamat|Kuopion taajamat]].


== Palo- ja pelastuspalvelut ==
== Palo- ja pelastuspalvelut ==
Rivi 155: Rivi 214:
* [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomus]] 1 paikka (ei muutosta)
* [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomus]] 1 paikka (ei muutosta)


== Ystävyyskaupunkeja olivat ==
== Ystävyyskaupungit ==
* [[Csepel]], [[Unkari]]
* [[Csepel]], [[Unkari]]
* [[Prääsä]], [[Venäjä]]
* [[Prääsä]], [[Venäjä]]
Rivi 161: Rivi 220:


== Tunnettuja juankoskelaisia tai Juankoskella syntyneitä ==
== Tunnettuja juankoskelaisia tai Juankoskella syntyneitä ==

* [[Hilja Väänänen]] (1896 - 1987), poliitikko (Muuruvesi)
*[[Veijo Pasanen]] (1930–1988), näyttelijä (Muuruvesi)
* [[Immo Kuutsa]] (s. 1937), hiihtovalmentaja
* [[Kaj Chydenius]] (s. 1939), [[muusikko]]
* [[Jaakko Kolmonen]] (1941–2016), tv-kokki
* [[Jori Sivonen]] (1948–2019), iskelmäsäveltäjä
*[[Juice Leskinen]] (1950–2006), muusikko
* [[Eija Ahvo]] (s. 1951), muusikko/näyttelijä
* [[Eija Ahvo]] (s. 1951), muusikko/näyttelijä
* [[Kaj Chydenius]] (1939–2024), [[muusikko]]
*[[Rauno Kettunen]] (s. 1959), entinen kansanedustaja
* [[Hannakaisa Heikkinen]] (s. 1974), kansanedustaja
* [[Hannakaisa Heikkinen]] (s. 1974), kansanedustaja
* [[Timi Lexikon]] (s. 1985), rap- / hip hop-artisti (Muuruvesi)
* [[Rauno Kettunen]] (s. 1959), entinen kansanedustaja
* [[Jaakko Kolmonen]] (1941–2016), tv-kokki
* [[Immo Kuutsa]] (s. 1937), hiihtovalmentaja
* [[Juice Leskinen]] (1950–2006), muusikko
* [[Timi Lexikon]] (s. 1985), rap-/hiphop-artisti (Muuruvesi)
* [[Sanna Matinniemi]] (s. 1990), oopperalaulaja
* [[Sanna Matinniemi]] (s. 1990), oopperalaulaja
* [[Anssi Neuvonen]], muusikko
* [[Anssi Neuvonen]], muusikko
*[[Kauko Parviainen]] (s. 1949), metsänhoitaja ja yritysjohtaja, metsäneuvos
*
* [[Veijo Pasanen]] (1930–1988), näyttelijä (Muuruvesi)
* [[Eero Pekkonen|Eero "Safka" Pekkonen]] (s. 1954 Nilsiässä, asunut Juankoskella), muusikko
* [[Jori Sivonen]] (1948–2019), iskelmäsäveltäjä
* [[Hilja Väänänen]] (1896–1987), poliitikko (Muuruvesi)


== Nähtävyyksiä ==
== Nähtävyyksiä ==
* [[Nilsiän reitti]]
* [[Juicen tori]]
* [[Juicen tori]]
* [[Nilsiän reitti]]
* [https://www.juankoski.fi/matkailu/ruukkialue/ Ruukkialue], [https://www.juankoski.fi/ar-kierrokset/ lisätyn todellisuuden kierrokset].
* [https://www.luontoon.fi/pisa/ Pisan luonnonsuojelualue]
* Pisan luonnonsuojelualue<ref>[https://www.luontoon.fi/pisa/ Pisa]</ref>
* Ruukkialue<ref>[https://www.juankoski.fi/matkailu/ruukkialue/ Ruukkialue]</ref><ref>[https://www.juankoski.fi/ar-kierrokset/ lisätyn todellisuuden kierrokset] {{Wayback|1=https://www.juankoski.fi/ar-kierrokset/ |päiväys=20210124020719 }}</ref>


== Perinneruokia ==
== Perinneruokia ==
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Juankosken [[perinneruoka|perinneruoiksi]] valittiin paistettu kala, [[uunijuusto]] ja rokkatuuvinki, sakea hernemuhennos.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1984-09-20| Sivut = 19| www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1984-09-20/19 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Juankosken [[perinneruoka|perinneruoiksi]] valittiin paistettu kala, [[uunijuusto]] ja rokkatuuvinki, sakea hernemuhennos.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1984-09-20| Sivut = 19| www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1984-09-20/19 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>

== Katso myös ==
* [[Luettelo Kuopion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 189: Rivi 253:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Juankoski}}
{{Commonscat-rivi}}
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/174.html Tilastokeskus – Juankosken avainluvut]
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/174.html Tilastokeskus – Juankosken avainluvut]
*[[Juankoski (kaupunginosa)]]
* [https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7583040/Juankoski_palveluopas_2017.pdf/b80aebbd-e4cb-45f3-b55a-43fcb71f3fb1 Kuopion kaupungin palvelut Juankoskella 2017] (pdf)
* [https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7583040/Juankoski_palveluopas_2017.pdf/b80aebbd-e4cb-45f3-b55a-43fcb71f3fb1 Kuopion kaupungin palvelut Juankoskella 2017] {{Wayback|1=https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7583040/Juankoski_palveluopas_2017.pdf/b80aebbd-e4cb-45f3-b55a-43fcb71f3fb1 |päiväys=20170207034411 }} (pdf)
*Strömsdalsbruk eli Juantehdas: tarina alkaa vuodesta 1746, Pihl, Marja-Sisko, Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura 2010.
*Strömsdalsbruk eli Juantehdas: tarina alkaa vuodesta 1746, Pihl, Marja-Sisko, Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura 2010.
*[https://erepo.uef.fi/handle/123456789/14196 Ruukinpatruuna vastaan kaskitalonpojat: Juantehtaan kolmet käräjät 1776, 1789, 1808 ja salamurha 1810].
*[https://erepo.uef.fi/handle/123456789/14196 Ruukinpatruuna vastaan kaskitalonpojat: Juantehtaan kolmet käräjät 1776, 1789, 1808 ja salamurha 1810].
*[https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/9906/urn_nbn_fi_uef-20100098.pdf Juantehtaan kuningaskunta, Työvenliike Juankoskella 1905 - 1915]
*[https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/9906/urn_nbn_fi_uef-20100098.pdf Juantehtaan kuningaskunta, Työvenliike Juankoskella 1905 - 1915]
*Saman armon alla: Nilsiän seurakunnan historia, Niilo Lintunen 2005.


{{Pohjois-Savo}}
{{Pohjois-Savo}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}


[[Luokka:Juankoski|*]]
[[Luokka:Juankoski|*]]

Nykyinen versio 19. syyskuuta 2024 kello 05.57

Tämä artikkeli kertoo entisestä Juankosken kaupungista. Kuopion kaupunginosaa käsittelee artikkeli Juankoski (kaupunginosa). Paikannimenä Suomessa on käytössä myös Juvankoski.
Juankoski
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kuopio

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°03′50″N, 028°19′40″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Koillis-Savon seutukunta
Kuntanumero 174
Hallinnollinen keskus Juankosken kirkonseutu
Perustettu 1925
– kaupungiksi 1998
Kuntaliitokset Muuruvesi (1971)
Säyneinen (1971)[1]
Liitetty 2017
– liitoskunnat Kuopio
Juankoski
– syntynyt kunta Kuopio
Pinta-ala 586,26 km² [2]
(1.1.2016)
– maa 465,27 km²
– sisävesi 120,99 km²
Väkiluku 4 731  [3]
(31.12.2016)
– väestötiheys 10,17 as./km² (31.12.2016)
Strömsdal Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Juankoski (ruots. Strömsdal) on entinen Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnassa. Juankoski liittyi Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alussa.

Vuonna 1971 Juankoskeen liittyivät Muuruveden ja Säyneisen kunnat. Osa Muuruvedestä liitettiin Nilsiään ja maayhteys Juankosken ja Säyneisen välillä syntyi aluemuutoksista Nilsiän ja Kaavin kanssa.

Kaupungissa asui 4 731 ihmistä ja sen pinta-ala oli 586,26 neliökilometriä, josta 120,99 neliökilometriä oli vesistöjä.[2] Väestötiheys oli 10,17 asukasta/km2. Juankosken naapurikunnat olivat Juuka, Kaavi, Kuopio, Rautavaara ja Tuusniemi.

Juankosken suurimpia työnantajia on Valmet Oy märkäviiroja valmistava tehdas. Aiemmin merkittävä työllistäjä oli myös Stromsdal Oyj:n kartonkitehdas, mutta sen toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2008. Juankoskella toimii Juankosken Yrittäjät, joka on Savon Yrittäjien aluejärjestö.

Juankoski oli väkiluvultaan Suomen toiseksi pienin kaupunki Kaskisten jälkeen. Nimityksestä huolimatta Juankoski oli tilastollisen kuntaluokituksen mukaan maaseutumainen kunta[4] vähäisen taajama-asteen ja alle 4 000 asukkaan keskustaajaman johdosta.[5]

Elokuussa 2014 Juankosken kaupunginvaltuusto päätti liittymisestä Kuopioon vuoden 2017 alusta[6] ja valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2016 kaupunkien yhdistymisen.[7]

Säyneisen kirkko

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2013 mukainen.

Juankosken väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 989
1985
  
 6 850
1990
  
 6 580
1995
  
 6 290
2000
  
 5 892
2005
  
 5 583
2010
  
 5 170
2015
  
 4 877
Lähde: Tilastokeskus [8] Väestötietojärjestelmä [9]

Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa, josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10 400 vuotta sitten.[10]

Historiaa – tiivis aikajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
8400 eaa. Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa., josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10 400 vuotta sitten. Ajoitushetkellä kyseessä oli Suomen neljänneksi vanhin kivikautisen asuinpaikan ajoitus.

Asuinpaikka edustaa ensimmäisiä jääkauden jälkeen tulleita asukkaita. Jääkauden loppuessa noin 11500 vuotta sitten mannerjään reuna sijaitsi Salpausselällä, joiden eteläpuolinen Suomi oli lähes kokonaan veden peitossa. Vain Itä-Suomessa oli joitakin korkeita kuivina pysyneitä huippuja, joilla oli ollut kasvillisuutta jo jääkauden loppuaikoina.[11] Jäätikön painaman jään kohotessa vedet vähitellen väistyivät. Noin 10 800 vuotta sitten patoutunutta järveä kutsutaan Ancylusjärveksi, jonka alkuvaiheessa vielä osa Fennoskandiaa oli jäätikön peitossa.[12]

1746 Perustamislupa vuonna 1746 Juankosken ruukille (Strömsdalsbruk) Kuopion pitäjään. Hakijoina olivat manttaalikomissaari Brynolf Brunou ja Kuopion kirkkoherra Henrik Argillander. Jukajoen varrelle rakennettiin Suomen ensimmäinen järvimalmimasuuni. Aluksi ongelmia oli raaka-aineen ja hiilen hankinnassa. Ongelmia oli myös tuotannossa. Omistajat vaihtuivat tiheästi.

Seurakunnallisesti ruukin väestö kuului Nilsiän yhteyteen (Nilsiä oli Kuopion kappeliseurakunta).[13]

1810 Ruukinpatruuna Ekholmin salamurha.[14]
1818 Adolf Wilhelm Tigerstedt ruukinpatruunaksi.
1826 Uusi päärakennus: Patruunanmäen kartano valmistuu.
1851 Hovineuvoksetar Anastasia Ponomareva ostaa ruukin. Suku omistaa ruukin vuoteen 1900. Ruukkia kehitetään määrätietoisesti uudistamalla ja rakentamalla tuotantolaitoksia.
1856 Saimaan kanava valmistui, jolloin tuotteita saatiin myyntiin mm. Pietariin.
1860 Ensimmäinen ruukintyöläisille tarkoitettu 12 asunnon talo valmistui. Taloja rakennettiin lisää seuraavina vuosina.
1861 Ruukille perustettiin koulu, ja palkattiin pappi opettajaksi ja toimittamaan jumalanpalveluksia.
1863 Tehtaalle rakennettiin kirkko toimimaan kouluna ja kirkkona. Itsenäisesti toimiva Juantehtaan tehdasseurakunta aloitti toimintansa osana Nilsiän seurakuntaa.
1889 Hiiliuunien rakentaminen alkoi. Vuosisadan loppuun mennessä niitä  valmistui kahdeksan.
1898 Sähkövalo Juankoskelle.
1900 Juantehtaan omistanut Taimi Oy meni konkurssiin.[15]

Karjalankosken rautatie valmistui.

1907 Juankosken tehdasseurakunta siirrettiin Muuruveden seurakunnan alaisuuteen.[16]
1911 Raudan valmistaminen päättyi.
1913 Pahvin valmistaminen alkoi. Juantehtaan päätuote oli valkoinen puupahvi.
1915 Hiiliuunien rakentaminen alkoi. Vuosisadan loppuun mennessä niitä  valmistui kahdeksan.
1921 Toinen sähkövoimala, nykyinen voimalaitos ja sähkömuseo, valmistuivat.
1923 Juankoski erottautui itsenäiseksi seurakunnaksi Muuruvedestä.
1925 Juankosken kunta perustettiin.
1951 Omakotirakentaminen yhtiön maa-alueille ”markan tonteille” alkoi.
1958 Juankosken Näytelmäkerho perustettiin.
1960 Vuotjärven säännöstely alkoi.[17]
1961 Karjalankosken voimalaitos valmistui ja altaan (tunnetaan paikallisesti nimellä Välivesi) säännöstely aloitettiin.[18]
1968 Suomen Metallikutomo Oy rakensi viiratehtaan. Myöhemmin Viira Oy, 1984 Tamfelt Oyj, Metso Oyj, Valmet Oyj.
1970 Kartonkitehtaan perusteellinen kehittäminen alkoi kartonkikoneen uusimisella.
1971 Juankoski-Muuruvesi-Säyneinen kuntaliitos.
1988 Kymi-Kymmene myi Juantehtaan perustetulle Stromsdal Oy:lle ja voimalaitokset Savon Voima Oy:lle.
1990 Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura Ry perustettiin.
1995 Käytössä oleva Juankosken sähkövoimalaitos valmistui.
2002 Karjalankosken kanava ja Juankosken kanava valmistuivat.
2003 Ruukinkoulu valmistui yläkoulun, lukion, Kansalaisopiston ja Konservatorion käyttöön. Alakoululaiset ruokailevat Agora -nimisessä monitoimitilassa.
2008 Stromsdal Oyj hakeutui konkurssiin 27.11.2008. Lehman Brothersin kaatumisesta seurasi Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden lainakriisi, mistä kasvoi globaaliksi pankkikriisi. Tätä taas seurasi kansainvälinen taantuma. Stromsdal Oyj:n asiakkaat joutuivat rahoituskriisiin, minkä myötä tehdas ei pystynyt huolehtimaan investointien maksamisesta eikä hankkimaan raaka-ainetta.
2011 Tehdas siirtyi Premium Board Finland Oy:n (PBF) omistukseen.
2014 Premium Board hakeutui yrityssaneeraukseen. Yritys sai melkein kaikki velat anteeksi. Käräjäoikeus julisti oikeudenkäyntiasiakirjat salaisiksi 50 vuodeksi.
2017 Juankoski ja Kuopio tekivät kuntaliitoksen 1.1.2017. Kuopiosta tuli Suomen suurin kesämökkikunta.
2020 Savon Voima rakennutti kalaportaat Karjalankosken ja Juankosken vesivoimalaitoksiin.[19]
2021 Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura valmisteli museon siirtämistä Juankosken vanhimpaan, vuonna 1860 valmistuneeseen, rakennukseen eli Kahvilapytinkiin.[20]

Juankosken keskustaajaman läpi virtaavaa koskijonoa Vuotjärven ja Akonveden välillä tai sen pohjoisinta osaa on kutsuttu aiemmin (saamenkielisellä) nimellä Juka > Juankoski ~ Juvankoski, Jukakoski, mistä on muodostettu tehdasseurakunnan nimi. Nimeen sisältyy sana juka eli ’koski, virta, putous’. Juccas 1751, Juckas ja Juckasbruk 1752, Juvankoski 1825, Juankoski 1841.[21]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akonvesi, Hipanlahti, Jouhteninen (Joutseninen), Muuruvesi (kirkonkylä), Säyneinen (kirkonkylä), Vehkalahti, Västinniemi

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ks. Kuopion taajamat.

Palo- ja pelastuspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juankosken paloasemalla Kauppatiellä sijaitsevat yksiköt: JK11 sammutusauto, JK12 sammutusauto, JK13 säiliöauto, JK171 ensivaste- ja miehistöauto. Juankoskella Niskakosken rannalla on myös Juankosken palokunnan vene JK-V1. Juankoskella on puolivakinainen palokunta.

Ensihoitopalveluja Juankoskella tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus, joka tuottaa myös Kaavin kunnan ensihoitopalvelun.

Kaupunginvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuivat kunnallisvaalien 2012 jälkeen seuraavasti:

Ystävyyskaupunkeja olivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja juankoskelaisia tai Juankoskella syntyneitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinneruokia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Juankosken perinneruoiksi valittiin paistettu kala, uunijuusto ja rokkatuuvinki, sakea hernemuhennos.[26]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Juankosken historia Juankosken kaupunki. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 24.12.2008.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2017.
  3. ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, joulukuu 2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2017.
  4. ↑ http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/kunta_kr.html Tilastollinen kuntaryhmitys 2016
  5. ↑ http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/174.html Yleistilastoja kunnittain
  6. ↑ Juankoski päätti liittyä Kuopioon Savon Sanomat. 26.8.2014. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 27.8.2014.
  7. ↑ Kuopion ja Juankosken kaupungit lyövät hynttyyt yhteen tammikuussa www.iltalehti.fi. Viitattu 16.6.2016. fi-FI
  8. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Arkistoitu 12.6.2015. Viitattu 9.7.2015.
  10. ↑ Timo Jussila: Juankosken Akonpohjan varhaiskivikautisen asuinpaikan radiohiiliajoitus www.mikroliitti.fi. 27.10.2004. Viitattu 3.1.2021.
  11. ↑ Kasvillisuuden kehitys geologia.fi.
  12. ↑ Itämeren historiaa geologia.fi.
  13. ↑ Suomen Sukututkimusseura hiski.genealogia.fi. Viitattu 24.1.2021.
  14. ↑ Juha Forsberg: Ruukinpatruuna vastaan kaskitalonpojat : Juantehtaan kolmet käräjät 1776, 1789, 1808 ja salamurha 1810. Itä-Suomen yliopisto, 13.9.2014. ISBN 978-952-61-1516-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2021).
  15. ↑ Oy Taimi — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 24.1.2021.
  16. ↑ Suomen Sukututkimusseura hiski.genealogia.fi. Viitattu 3.1.2021.
  17. ↑ Vuotjärvi Järviwiki. Viitattu 3.1.2021.
  18. ↑ Karjalankosken allas (04.612.2.001) Järviwiki. Viitattu 3.1.2021.
  19. ↑ Savon Voima rakentaa kalaportaat Juankosken ja Karjalankosken vesivoimalaitoksiin www.savonvoima.fi. Arkistoitu 30.10.2020. Viitattu 3.1.2021.
  20. ↑ Koillis-Savo koillis-savo.fi.
  21. ↑ Suomalainen paikannimikirja Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.1.2021.
  22. ↑ Kaupunkiopas: Juankoski
  23. ↑ Pisa
  24. ↑ Ruukkialue
  25. ↑ lisätyn todellisuuden kierrokset (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juankoski&oldid=22643581”