Jump to content

varastettu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

varastaa (to steal) +‎ -ttu

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑrɑstetːu(ˣ)/, [ˈʋɑ̝rɑ̝s̠ˌte̞t̪ːu(ʔ)]
  • Rhymes: -etːu
  • Hyphenation(key): va‧ras‧tet‧tu

Adjective

[edit]

varastettu (comparative varastetumpi, superlative varastetuin)

  1. stolen

Declension

[edit]
Inflection of varastettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative varastettu varastetut
genitive varastetun varastettujen
partitive varastettua varastettuja
illative varastettuun varastettuihin
singular plural
nominative varastettu varastetut
accusative nom. varastettu varastetut
gen. varastetun
genitive varastetun varastettujen
partitive varastettua varastettuja
inessive varastetussa varastetuissa
elative varastetusta varastetuista
illative varastettuun varastettuihin
adessive varastetulla varastetuilla
ablative varastetulta varastetuilta
allative varastetulle varastetuille
essive varastettuna varastettuina
translative varastetuksi varastetuiksi
abessive varastetutta varastetuitta
instructive varastetuin
comitative varastettuine
Possessive forms of varastettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Participle

[edit]

varastettu

  1. past passive participle of varastaa