Jump to content

kerrostuminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kerrostua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkerːostuminen/, [ˈk̟e̞rːo̞s̠ˌtumine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Hyphenation(key): ker‧ros‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

kerrostuminen

  1. verbal noun of kerrostua
    1. being stratified, stratification
    2. sedimentation

Declension

[edit]
Inflection of kerrostuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kerrostuminen kerrostumiset
genitive kerrostumisen kerrostumisten
kerrostumisien
partitive kerrostumista kerrostumisia
illative kerrostumiseen kerrostumisiin
singular plural
nominative kerrostuminen kerrostumiset
accusative nom. kerrostuminen kerrostumiset
gen. kerrostumisen
genitive kerrostumisen kerrostumisten
kerrostumisien
partitive kerrostumista kerrostumisia
inessive kerrostumisessa kerrostumisissa
elative kerrostumisesta kerrostumisista
illative kerrostumiseen kerrostumisiin
adessive kerrostumisella kerrostumisilla
ablative kerrostumiselta kerrostumisilta
allative kerrostumiselle kerrostumisille
essive kerrostumisena kerrostumisina
translative kerrostumiseksi kerrostumisiksi
abessive kerrostumisetta kerrostumisitta
instructive kerrostumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kerrostuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)