Jump to content

kaappaus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From kaapata +‎ -us.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

kaappaus

  1. hijack

Declension

[edit]
Inflection of kaappaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kaappaus kaappaukset
genitive kaappauksen kaappausten
kaappauksien
partitive kaappausta kaappauksia
illative kaappaukseen kaappauksiin
singular plural
nominative kaappaus kaappaukset
accusative nom. kaappaus kaappaukset
gen. kaappauksen
genitive kaappauksen kaappausten
kaappauksien
partitive kaappausta kaappauksia
inessive kaappauksessa kaappauksissa
elative kaappauksesta kaappauksista
illative kaappaukseen kaappauksiin
adessive kaappauksella kaappauksilla
ablative kaappaukselta kaappauksilta
allative kaappaukselle kaappauksille
essive kaappauksena kaappauksina
translative kaappaukseksi kaappauksiksi
abessive kaappauksetta kaappauksitta
instructive kaappauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaappaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]