Pääministeri Juha Sipilä on torjunut arvostelun hallituksen leikkauksista ja vedonnut asettamaansa professori Juha Saaren vetämään eriarvoisuustyöryhmään. Kahdeksanhenkinen työryhmä koostuu alan vaikuttajista, mukana ovat mm. Kelan ja THL:n pääjohtajat.
Mukana on myös Me-säätiö, jonka tavoite on saada syrjäytyminen loppumaan vuoteen 2050 mennessä.
Me-säätiön 200 miljoonan euron pääoma koostuu pelifirma Supercellin myynnistä saadusta osuudesta.
Säätiön kohteena ovat koulut, mielenterveys, työttömyys ja tavoitteena ehkäistä syrjäytymistä, sanoo toimitusjohtaja Ulla Nord.
– Me etsimme palvelujärjestelmän aukkoja ja sitten ruvetaan miettimään yhdessä erilaisen järjestöjen ja kunnan kanssa mikä on tarve.
Säätiön mallin mukaan syrjäytymisuhka pitäisi tunnistaa jo neuvolassa, missä perheille annettaisiin tukea.
Koulussa oppimisvaikeuksia, kiusaamista tai lapsen yksinäisyyttä vastaan tarvitaan useiden ammattilaisten apua.
Ei lisää henkilökuntaa vaan yhteispeliä
Ulla Nordin mielestä palvelujärjestelmä on nykyisin niin erikoistunut, että jokainen hoitaa vain omaa osuuttaan isosta kokonaisuudesta.
– Ei välttämättä tarvita lisää henkilökuntaa. Ehkä meidän pitäisi miettiä uudelleen, että voidaanko tehdä tiiviimmin yhteistyötä sosiaalipuolen, nuorisotoimen ja liikuntatoimen kanssa, koska koulu on semmoinen alusta, joka kuitenkin tavoittaa kaikki lapset ja nuoret.
Nordin mielestä palveluja pitäisi rakentaa ihmisen ympärille, eikä niin, että apua tarvitseva ihminen joutuu itse etsimään tarvitsemiaan palveluita.
– Meillä on paljon hyviä tukemisen muotoja, mutta jostain syystä ne eivät pääse leviämään. Tavoite on kehittää kokonaisuuksia kuntien ja järjestöjen kanssa.
Syrjäytymisen täsmälääke – iltapäiväkerhot
Me-säätiön kohteita ovat mm. matalan kynnyksen harrastuspaikat, Me-talot, jollaisia on jo mm. Pansiossa ja Mellunmäessä.
Itähelsinkiläisessä Mellunmäessä valtaosalla lapsista ei ole yhtään harrastusta. Me-säätiö pitää tätä vakavana syrjäytymisriskinä. Siihen pitää tarttua ja tarjota apua.
Yhteistyökumppanina talon tiloissa toimii 09 Human Rights Helsinki -järjestö, joka tarjoaa tanssitunteja, liikuntaa ja iltapäiväkerhoja alueen lapsille ja nuorille.
Aluksi iltapäiväkerhot tarkoitettiin lapsille kolmannesta luokasta eteenpäin. Selvisi, ettei tämä riitä, sillä kaikki ykkös- ja kakkosluokkalaiset eivät osallistu lakisääteiseen iltapäivähoitoon, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Antti Olkinuora.
– Me pystymme tarjoamaan tiloja, joissa voi toimia. Liikunta on loistava väline, kun aikuiset ovat läsnä ja ovat lasten roolimalleina.
Antti Olkinuoran mielestä syrjäytymisen taustalla oleva kiusaaminen lisääntyy, jos lapset viettävät pitkät iltapäivät keskenään. Liikuntakin kääntyy helposti kiusaamiseksi, jos aikuiset eivät ole valvomassa.
– Silloin tulee äkkiä tällaisen voimakkaamman ja isomman lait lasten elämään. Kiusaaminen lisääntyy ihan merkittävästi, kun kukaan ei ole puuttumassa siihen, kun kukaan aikuinen, auktoriteetti tai tolkun ihminen ei ohjaa lapsia.
Kavereita ja myöntätuntoa
Mellunmäen monikulttuurisessa kaupunginosassa kasvaneet lapset ovat tottuneet kielten ja tapojen erilaisuuteen. 09 Human Rights -järjestöllä riittää silti tekemistä rasismin ja kiusaamisen kitkemisessä.
– Olemme vuoden päivät toimineet tässä Me-talossa, mutta joudumme vieläkin päivittäin puuttumaan kiusaamiseen. En edes halua ajatella millaista olisi, jos aikuisia ei olisi läsnä, Olkinuora sanoo.
Talossa on nollatoleranssi kiusaamiselle ja rasismille.
Lukuisat lapset ovat löytäneet kavereita ja uutta tekemistä.
Miten syrjäytymisen estämisessä onnistutaan, se nähdään vuosien päästä.
– Meidän tähtäin on kuitenkin siinä, että lapsi pystyy nauttimaan lapsuudestaan ja että heistä tulisi järkeviä aikuisia, joilla on empatiakykyä ja jotka pystyisivät ottamaan muut huomioon. Sen hedelmän he poimivat vuosien kuluttua, Olkinuora sanoo.
Lue lisää: Ylen käynnistämä supersuosittu Sekasin-chat jatkuu Me-säätiön tuella
Korjattu Antti Olkinuoran titteli 17.4. klo 17.30 toimitusjohtajasta toiminnanjohtajaksi
Korjattu Paimio Pansioksi klo 19.45