Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Omaishoitajan työtä arvostetaan, mutta se ei välttämättä näy kukkarossa mitenkään

Viralliseksi omaishoitajaksi pääseminen ja sen myötä rahallisen tuen saaminen on monesti kiven takana. Valtaosa omaisiaan hoitavista tekee edelleen työtä ilman virallisia sopimuksia tai tukia. Omaishoitajien jaksaminen huolestuttaa pitkään alalla työtä tehnyttä toiminnanjohtajaa.

Vanhusta pidetään kädestä
Kuva: Yle
  • Kirsi Karppinen

Omaishoitajien kohtelussa on edelleen paljon parannettavaa, vaikka heidän asemastaan on puhuttu vuosikausia.

Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n toiminnanjohtaja Minna Salminen kertoo, että monella omaishoitajalla on esimerkiksi yhä vaikeuksia pitää lakisääteisiä vapaapäiviään, kun hoidettaville ei löydy kunnalta sopivaa hoitopaikkaa.

Salmisen mukaan osassa kuntia ainoaksi hoitopaikaksi omaishoidettavalle tarjotaan esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastoa.

Omaishoitajan asemaan vaikea päästä

Viralliseksi omaishoitajaksi pääseminen ja sen myötä rahallisen tuen saaminenkin on usein hyvin vaikeaa. Viime aikoina Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:lle on tullut runsaasti yhteydenottoja esimerkiksi erityislapsiperheiltä, joihin ei ole myönnetty omaishoidon tukea, vaikka kriteerit täyttyisivät.

Minna Salminen toivoisi, että omaishoitajien työn arvostus näkyisi myös käytännössä.

– Monesti vaalien alla kuulostaa siltä, että arvostus on korkealla, mutta se ei välttämättä näy millään tavalla käytännön päätöksissä ja määrärahoissa, Salminen sanoo.

Toiminnanjohtaja muistuttaa, että omaishoitajan saama rahallinen tuki on keskimäärin noin 400 euroa kuukaudessa, kun hoito laitoksessa saattaa nousta lähes samoihin summiin yhdeltä ainoalta vuorokaudelta.

Kohtelu vaihtelee kunnittain

Minna Salmisen mukaan yksi suurimmista pulmista on se, että omaishoitajien kohtelu ja asema vaihtelevat alueittain erittäin paljon. Jokainen kunta tekee omaishoitopäätökset omien kriteeriensä ja määrärahojensa puitteissa.

– Esimerkiksi Oulun kaupungissa on siinä mielessä hyvä tilanne, että kaikki kriteerit täyttävät saavat omaishoidontuen. Osassa kunnista määrärahat saattavat puolestaan loppua heti kättelyssä alkuvuodesta. Tilanne ei ole tasavertainen.

Laitoshoidon vähentämisestä puhutaan koko ajan, ja ihmisten pitäisi pystyä asumaan kotona yhä pidempään. Kuinka suurelta osin tämä tilanne kaatuu jatkossa omaisten vastuulle?

Minna Salminen

Omaishoitoasiat nousivat vastikään keskusteluun, kun Kempeleen kunnan omaishoitajat ja lasten omaishoitajat tekivät joukkokantelun kunnan toiminnasta aluehallintovirastoon. Kantelun mukaan kunta olisi rikkonut toistuvasti omaishoitoon ja vammaispalveluihin liittyviä lakeja ja syrjinyt omaishoitajia.

Kempeleen kunnanjohtaja on pahoitellut tilannetta ja luvannut toimintaan muutoksia.

Miten omaishoitaja jaksaa tulevaisuudessa?

Noin 20 vuotta omaishoitoasioiden parissa työtä tehnyt Salminen on huolissaan siitä, miten omaisiaan hoitavat jaksavat tulevaisuudessa.

– Laitoshoidon vähentämisestä puhutaan koko ajan, ja ihmisten pitäisi pystyä asumaan kotona yhä pidempään. Kuinka suurelta osin tämä tilanne kaatuu jatkossa omaisten vastuulle?

Minna Salmisen mukaan suurin osa omaisiaan hoitavista ei saa työstään tällä hetkellä mitään rahallista korvausta.

Esimerkiksi Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n kahdeksan kunnan toimialueella omaishoidon tukea saa noin 2200 henkilöä, mutta omaisiaan hoitavia on arviolta jopa 20 000.