Nuortalaččat | Sápmi | Yle Uutiset

Valtionrajat jakavat kolttakansaa, mutta nyt pohjoiset rajakunnat ponnistelevat yhdessä kansan yhdistämiseksi

Vanha kolttasaamelainen tanssilaulu sai uuden muodon muusikoiden käsissä – vanhat videot toimivat opettajina

Sääʹm-meer norrõõđi prääzkjed aazztummuž 75-eeʹjjprääʹzneǩ – ǩiõčč snimldõõǥǥid

Tuuʹl sääʹmpiârrǥa kuʹlle ääkk da ääʹjj, puärraz, päärna di tuʹtǩǩeei – diasnimldõõǥǥ maacctum čuõʹđi mieʹldd saaʹmi raukkmõõžž vuâđald

Miõl ǩeässmõš ǩiõl årra puuʹti Ida Hallantie Kemiönsaarist Aanra – čâhčča son alttad ouddškooul uʹčteeʹlen

Nuortalašgiella

Mäŋggaz jie tieʹđ, što nuõrttsäʹmmla seäʹrre jeeʹres ǥu tåʹlǩ kaʹdreeʹl – ååʹn Äʹvv-museo čuäʹjat oʹdinakai video

Oʹdinakai Paččjooǥǥ šaamšiǩ lij tuʹtǩǩummuž vueʹlnn sääʹmnorldõõǥǥin Saksslajânnmest

Ǩiõllpieʹzzest škoouʹle – sääʹmpäärnai jiijjâsǩiõllsaž škooulpääʹljes -haʹŋǩǩõs puuđi eeʹǩǩ mââiårra – uʹčteeʹl tuäivv õinn vieʹǩǩ mättčiâssin

Emma Krupula, 25, šeell jiõčč porrmõõžžâs: ”Määŋgas ij vueiʹt poorrâd kueʹl, jõs tõʹst lij õinn vueiʹvv ǩidd”

40-ekksiʹžžen vuäitt mättjed ođđ ǩiõl: Kia Olin čuäʹjat uʹčteeʹlen ouddmiârk

Kaʹrjjlaž Pavlo Heikkinen kaauni pääiʹǩes sääʹm-meer kõõskâst – ”Mâʹte leʹččem kaunnâm läppjam vueʹbb”

Saaʹmi siidsåbbrid tuäivat lââʹzz nuõrab oummid mieʹldd: ”Kägg äärv tõõzz, mii mij siidsååbbar lij”

Jieʹnn jieʹllma šâʹdde ommǥa lââʹssen jäävtõvvum muttâz – ođđ piârrjid šõddeet jiânnai tiâddid åålǥbeäʹlnn

Hilkka Fofonoff mättõõli ǩeeʹrjted da lookkâd jieʹnnǩiõlâs da suʹst šõõddi-i jåårǥlõʹtti: ”Ko pâi looǥǥak, pâi pueʹrben da pueʹrben tõt mâânn”

Säämas õlmstââʹttet pâi hääʹrveld ođđ ǩiiʹrjid da tõt lij hueʹnn päärnai lookkâmsilttõʹsse

Girjjálašvuohta

Haall tuejjeed tuâj sääʹmkulttuur ouʹdde čõõni naʹzvaanžid õʹhtte – Tiina Sanila-Aikio da Pauliina Feodoroff tuärjjee kuõiʹmeez vaiʹǧǧes aaiʹji

Olmmošgaskavuođat

Sääʹmǩiõlâst lie jiânnai ǩiõllkontaakt, kook lie vaaiktam sannõʹsse di ǩiõllmattu — Markus Juutinen näggtââll vuõssvuâra sääʹmǩiõlâst Lääʹddjânnmest

Nuortalašgiella

Ǩiõčči lađđu saaʹmi traumain mušttleei Jeʹvida-fiilm diõtt – ”Puk moošt pueʹtte vuâstta”, mušttal vuäʹmm aazzjipõrttpäärnaž

Sääʹm vueʹrdde Jeʹvida-fiilm jõnn kuärǥain — ”Haaʹlääm, što Gauriloff oʹnnast”

Säiʹmm pohtt määusteʹmes sääʹmkulttuur šõddmõõžžid Porotila Sanilaaʹje da Äʹvv-muʹzeeja tän neäʹttel

Siidsåbbar eʹtǩǩõs vuäitt peälšted obb tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio tuâj – Sääʹmteeʹǧǧ halltõs tuʹmmai vueʹzzstes komissio juätk

Lulli-Afrihká duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna

Ǩieʹsskueʹss Mauno Feodoroff lij jååttam jieʹllem ääiʹj, leâša rääʹǩǩesvuõtt šâddpäikka ǩeäss pâi Čeʹvetjäurra

Jeʹvida-fiiʹlm fiʹlmmjem lij leämmaž jiiʹjjesnallšem ǩiõččlâsttmõš Heini Wessliiʹne da Matleena Fofonoʹffe – vuõssjeäʹǩǩääž lij puõʹtti ǩiiđ

Márkomeannu-festivaalâst čuäʹjtet sääʹm ǩiõtt-tuâj – Lääʹddjânnmest lie mieʹldd koumm ǩiõtt-tuâjjla da sij vieʹǩǩteei

Evvan nõmmpeeiʹv juhlistaa kolttasaamelaisia juuria ja lähes jokaviikkoista nimipäivää – ensiesiintyminen Ijahis Idja -festivaaleilla

Iinteʹmes inn-festivaalâst vueiʹnet ođđ sääʹmbääʹnd – Evvan nõmmpeeiʹv-bääʹnd musikkšlaaj lie nuʹt jiânnai ku Evvan nõmmpeeiʹv kaʹlndaarâst

Kuvddâl jiõn: Ǩiõtt-tuâjjlai peiʹvv pohtt pääiklaž ǩiõtt-tuâjaid kaaupšemnalla Čeʹvetjääuʹr peeiʹv

Ǩieʹsskueʹss: 50 eeʹǩǩed Heʹlssnest – Olga Kerko lij ääiʹjes seuʹrrjeei city-säʹmmlaž

Katja Gaurilooff Jeʹvida-fiʹlmme ooʒʒât vieʹǩǩteeʹjid – fiilm fiʹlmmjet sueiʹnnmannust Čeʹvetjääuʹrest

Kia Olin lij ođđ sääʹmǩiõl uʹčteeʹl – alttad mättʼted Sääʹm škooultemkõõskõõzz da Sääʹmteeʹǧǧ sääʹmǩiõli ougglõsmättʼtõõzz virtuaalkuursin

Nuortalašgiella

Katri Jefremooff nuõrrpodd mõõni vääinain: välddješ väinnpäärnžen Ruõʹcce – ko maaʹcci piârrjes årra, õõlǥi jieʹnnǩiõl mättõõllâd oʹđđest

Kuvddâl jiõn: Äʹvv-muʹzei prääzkai viiđad šõddâmpeeiʹves sueʹvet – prääʹznka jäʹrjstet määusteʹmes säätt

Kuvddâl jiõn: Eʹčč Andrei Verikov lij Âʹvvel ođđ papp – pueʹtti eeʹjj vueʹǩǩ kuuitâǥ võl snäätntem

Kuvddâl jiõn: Eʹčč Rauno Pietarinen pääcc jeältõʹǩǩe – tuâjj kuuitâǥ juätkkai

Tuâlʼjõž saaʹmi leeuʹdin da Ukraina meermusikk-käpplõõǥǥâst Euroviisuin lie jiânnai seämmanallšemvuõđ

Kuvddâl jiõn: Pââʹzzteei säʹmmla påʹrre vegaanlânji jõnn pââʹzz ääiʹj

Ortodoksalašvuohta

Čeʹvetjäuʹrrneǩ Eeva kaauni jiijjâs sääʹm-museo Siida vuäʹmm snimldõõǥǥin – "Aivv tuäʹrjstem da čââʹđ aaʹlji njoikkad siõmmna"

Evaŋkeel-luteerlaž ceerkav õlmstõõʹtti neʹttseeid še säämas – jåårǥlõʹtti rämmaš, ko suu ǩiõll kuâsttai ceerkveʹstes

Evangelalaš-luteralaš girku

Kuvddâl jiõn: Sääʹmneezzan raʹjje ǩeeʹrj sääʹmkaʹdreeʹlest nuʹtt, što juõʹǩǩkaž vuäitt tõn mättõõllâd

Koltansaame on Norjassa kuollut kieli, mutta nyt Inge Arvola pääsee opiskelemaan sukunsa kieltä puhelinsovelluksen avulla

Nuortalašgiella

Meroštallansuomeksi: kolttasaamelaisetpå svenska: skolts (Skolt Saami People)in English: Skolts (Skolt Saami People)