Hallituksen kehysriihessä tekemä linjaus on väljentämässä asuntolainan myöntämisen ehtoja.
Mikäli esitys toteutuu, muutkin kuin ensiasunnon ostajat voisivat saada velkaa 95 prosenttia hyväksyttävien vakuuksien arvosta.
– Se tarkoittaisi sitä, että asuntolainan niin sanottu omarahoitusosuus voisi olla nykyistä pienempi, sanoo Finanssivalvonnan osastopäällikkö Samu Kurri.
Hänen mukaansa se on hyvä asia asunnon ostajan kannalta, eli olisi helpompi päästä kiinni omistusasuntoon. Toisaalta se nostaisi riskiä, kun oma säästämisosuus on pienempi ja velkaosuus on suurempi.
– Huonojen aikojen varalta puskuria olisi silloin nykyistä vähemmän, toteaa Kurri.
Toisaalta, pankkien ja vakuutusyhtiöiden etujärjestöstä korostetaan, että pelkkää ostettavaa asuntoa vastaan ei luottoa anneta.
Vakuusarvo käypää hintaa alempi
– Yleensä pankit arvottavat vakuuden niin, että asunnon vakuusarvo on noin 70 prosenttia sen käyvästä hinnasta. Tarvitaan valtiontakaus tai jotain muuta lisävakuutta, jotta lainan määrän saa nostettua 70 prosenttista 95 prosenttiin, sanoo johtaja Veli-Matti Mattila Finanssiala ry:stä.
Yleisesti ottaen vakuuden tarkoituksena on varmistaa, että velkoja saa maksunsa takaisin, vaikka velallinen ei pystyisi täyttämään velvoitteitaan. Vakuuksia käytetään vähentämään lainanantajan riskiä.
Nykyisin asunnonvaihtajille lainoituksen enimmäisosuus on 90 prosenttia.
Laina-aika puolestaan voisi olla jatkossa enintään 35 vuotta. Nyt pisin sallittu laina-aika on 30 vuotta.
– Tämä tuli voimaan heinäkuussa 2023. Tosin tähän liittyy lainanantajan harkintavaltaa. Käytännössä kymmenessä prosentissa luotottajan tiettynä aikana myöntämistä lainoista on laina-aika voinut olla yli 30 vuotta. Jatkossa tuo vuosimäärä olisi 35, sanoo Kurri.
Finanssivalvonnassa katsotaan, ehdotuksissa on useita selvennystä vaativia kohtia. Fivassa kuitenkin luotetaan, että lainvalmistelun myötä ehdotukset täsmentyvät.
Kurri myös katsoo, että pitemmät laina-ajat olisivat omiaan pitkällä aikavälillä nostamaan asuntojen hintoja. Kotitaloudet olisivat myös aiempaa velkaantuneempia. Myös pankkien asuntolainoista saamat korkotuotot kasvavat.
Taloyhtiölainat: Vapaampaa rahoitusta huonoina aikoina
Ehdotuksen mukaan taloyhtiölainojen osalta pidetään voimassa nykysääntely, mutta mahdollistetaan asetuksella muuttaa suhdannetilanteen mukaan enimmäisluotto-osuutta, lyhennysvapaan kestoa sekä enimmäislaina-aikaa.
– Jos ymmärrän näitä tekstejä oikein, niin tavoitteena on, että erityisesti huonoina aikoina taloyhtiölainojen myöntöedellytyksiä kevennettäisiin. Käytännössä tämä muutos koskee uudistuotantoa tekevän rakennusyhtiön ja pankin välisiä rajoitteita. Siis huonossa hetkessä voisi olla vähän helpommin rahoitusta saatavissa, tulkitsee Kurri.
Finanssivalvonnan suositukset suurennuslasin alle
Ehdotuksiin kuuluu myös se, että Finanssivalvonnan suositusten roolista ja käytöstä teetetään riippumaton oikeudellinen selvitys.
– Toimiala ja erityisesti heidän edunvalvojansa ovat kokeneet, että meidän suositukset ovat tosiasiallisesti määräyksiä, sanoo Kurri.
Mutta onko hallituksen ehdotuksessa selvityksestä kyse epäluottamuslauseesta Finanssivalvonnalle?
– Ei ole. Näkisin tämän ilmaa puhdistavana mahdollisuutena. Jossakin yhteydessä erityisesti finanssialan etujärjestön kanssa on käyty polemiikkia suositusten roolista ja sitovuudesta, ja on hyvä, että tässä tehdään selkeä asiantuntijaselvitys. Toivottavasti professoritasolla, toteaa Kurri.
Entä johtaako ehtojen höllennys siihen, että asuntoluottoa ottavan on itse oltava yhä tarkempi?
– Aina kun lainaa otetaan, niin kummallakin puolella pöytää on syytä olla tarkka ja miettiä huolella, kuinka suuri laina voi olla maksukykyyn nähden, korostaa Finanssialan Mattila.