Hallitus aikoo poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, kertoo Helsingin Sanomat lähteisiinsä perustuen. Hallituspuolueet ovat lähteiden mukaan päässeet asiassa alustavasti sopuun.
Myös työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettaisiin hallituksen suunnitelmassa. Suunnitelman toteutuessa valtion vuotuiset verotulot kasvaisivat arviolta noin 190 miljoonaa euroa.
Työntekijäpuoli uskoo, että verovähennyksen poistaminen vähentäisi halukkuutta liittyä ammattiliittoon.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tuomitsee hallituksen suunnitelman.
– Jälleen hallitus lyö suomalaista duunaria. Työntekijäammateissa ansiot nousevat pääosin ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten vuoksi. On sula mahdottomuus, että hallitus voisi kompensoida tuloveron alennuksella kunnon palkankorotukset. Tänä vuonna monilla SAK:laisilla aloilla palkat nousevat 2,9 prosenttia, Eloranta sanoo tiedotteessa.
Elorannan mukaan ay-jäsenmaksun vähennysoikeuden poistaminen voi heikentää järjestäytymisastetta. Se taas voisi heikentää ammattiliittojen mahdollisuuksia neuvotella työntekijöille palkankorotuksia ja muita parannuksia jäsenten työehtoihin.
– Hallitus on koko kautensa ajan hyökännyt työmarkkinajärjestelmää ja erityisesti ammattiyhdistysliikettä vastaan, Eloranta sanoo.
Asia tuli sekä Teollisuusliitolle että Suomen yrittäjille yllätyksenä
Suurimpiin ammattiliittoihin kuuluvalle Teollisuusliitolle ehdotus ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden mahdollisesta poistosta tuli yllätyksenä.
– Tämä oli jälleen yksi asia, miksi hallitus järjestää puoliväliriihensä [kunta- ja alue]vaalien jälkeisenä aikana,
sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Teollisuusliitossa jäseniä on noin 200 000.
Hallituksen suunnitelma on suuri pettymys, kertoo STT:lle myös korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Tämä voi vaikuttaa välillisesti järjestäytymiseen ja työehtosopimustoimintaan. Tarvittaisiin koheesiota yhteiskuntaan, eikä sitä kannattaisi valtiovallan taholta lähteä murentamaan, sanoo Löfgren.
Hän muistuttaa, että valtiovallalla on velvollisuus edistää työehtosopimustoimintaa. Jos järjestäytymisaste vähenee, voisi se vaikuttaa työehtosopimusten yleissitovuuteen ja murentaa koko järjestelmän perustaa.
Uutistietojen mukaan samassa yhteydessä vastavuoroisesti poistettaisiin myös yritysten oikeus vähentää omien järjestöjensä maksuja.
Myöskään Suomen yrittäjien puolella ei ollut etukäteen tietoa asiasta.
– Kertoo siitä, että julkisen talouden tilanne on hankala, kun näitäkin kysymyksiä pöydälle nostetaan, toteaa Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Suomen yrittäjien paikallisyhdistyksissä on noin 70 000 jäsentä.
– Tämä tietysti johtaa siihen, että täytyy vielä entistä tarkemmin miettiä, miten me asioita teemme ja pystymme varmasti toimimaan niin, että meidän toiminta luo mahdollisimman paljon arvoa meidän jäsenille, Pentikäinen arvioi.
Työehtosopimukset ja lakipalvelut merkittäviä syitä kuulua liittoon
Ammattiliitoissa keskeinen asia on työehtosopimusneuvottelut. Monella alalla ne hyödyttävät niin sanotun yleissitovuuden myötä myös liittoihin kuulumattomia.
Sekä työnantaja- että työntekijäpuolella merkittävä jäsenyyden kannuste ovat myös järjestöjen kautta saatavat lakipalvelut.
– Meillähän monet ovat jäseniä sen takia, että he saavat jäsenyyden myötä esimerkiksi lakineuvontaa, kertoo Pentikäinen.
Tämä pätee myös Teollisuusliittoon.
– Meillä on kymmenen juristia, jotka jatkuvasti palvelevat meidän jäseniä. Viime vuonna meidän jäsenet saivat lähes miljoona euroa erilaisia korvauksia oikeudenkäyntien tai muiden vastaavien kautta, sanoo Aalto.