ROOMA Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance vierailee Roomassa ja Vatikaanissa pääsiäisenä. Hän tapasi perjantaina Italian pääministeri Giorgia Melonin.
Vance tunnetaan hartaana katolisena, ja mediatietojen mukaan hän haluaa tavata myös paavi Franciscuksen.
Vancen vierailu katolisen kirkon sydämessä herättää paljon kysymyksiä, joissakin jopa huolta.
Keskustelu paavi Franciscuksen seuraajasta käy kuumana. Franciscus oli alkuvuodesta pitkään sairaalahoidossa vaikean keuhkosairauden takia, ja vanhakin hän jo on, 88-vuotias.
Ja hän on ollut napit vastakkain paitsi Vancen, myös niiden vanhoillisia arvoja suitsuttavien amerikkalaispiirien kanssa, joita presidentti Donald Trump edustaa.
Yrittääkö Trumpin väki vaikuttaa seuraavan paavin valintaan? Onko heillä siihen mahdollisuutta? Tämä juttu vastaa näihin kysymyksiin.
Suomesta katsottuna voi tuntua etäiseltä, kenestä tulee seuraava paavi. Mutta on sillä väliä suomalaisillekin.
Paavi johtaa kristikunnan suurinta kirkkoa. Jos kohta italialaista jalkapalloilija Francesco Tottia seuraa Instagramissa 5,4 miljoonaa ihmistä, niin paavilla seuraajia on 9,8 miljoonaa. Mutta miljoonat instafanitkin ovat vain pieni osa paavin todellisesta seuraajaluvusta: maailmassa on 1,4 miljardia katolista.
Paavi on siis valtava kansainvälinen mielipidevaikuttaja ja arvojohtaja.
Vapaamielisyyttä
Nykypaavi Franciscus on vienyt katolista kirkkoa vapaamieliseen ja sallivaan suuntaan. Hän on toivottanut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt tervetulleiksi kirkkoon ja tuominnut Israelin teot Gazassa.
Hän on myös toistuvasti arvostellut kapitalistista talousjärjestelmää ja pitänyt esillä ilmaston lämpenemisen vaaroja.
Franciscuksen ajatukset eivät siis voisi olla kauempana siitä, kuinka asioista ajattelevat Trump ja hänen väkensä.
Argentiinalainen Franciscus on kritisoinut myös aivan avoimesti Trumpin maahanmuuttopolitiikkaa. Helmikuussa hän näpäytti myös Vancea, joka puolusti Yhdysvaltain suunnitelmia siirtolaisten pakkopalautuksista käyttämällä kristillistä ordo amoris -käsitettä.
Ordo Amoris tarkoittaa ”rakkauden järjestystä”. Vance tulkitsi käsitettä niin, että ihmisten tulee ensin rakastaa perheitään ja lähimpänä olevia, ja sitten vasta muita. Paavi Franciscus vastasi tähän toteamalla avoimella kirjeellä, että kristillinen rakkaus ei laajene vähitellen omasta piiristä ulospäin, vaan sen lähtökohtana on avoin ja rajaton lähimmäisenrakkaus.
Kauhistus vastustajille
Tällaiset lausunnot ovat raivostuttaneet vaikutusvaltaisen ja kasvavan konservatiivikatolisten joukon Yhdysvalloissa, sanoo amerikkalaisen Villanova-yliopiston teologian professori Massimo Faggioli.
– Franciscuksen kausi näyttäytyy heille yhtenä isona katastrofina.
Yhdysvaltalaislehti Politico ennakoi, että Trumpin hallinto voi pyrkiä vaikuttamaan uuden paavin valintaan.
Trump itse on pitäytynyt Franciscuksen arvostelusta viime aikoina. Hän nimitti kuitenkin pian valintansa jälkeen Yhdysvaltain Vatikaanin-suurlähettilääksi Franciscuksen äänekkään vastustajan Brian Burchen.
– Nämä ihmiset haluaisivat nähdä kirkon johdossa täysin erilaisen ihmisen kuin Paavi Franciscus, sanoo Faggioli.
Ylen haastattelemat asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että Trumpin väellä on mahdollisuuksia vaikuttaa seuraavan paavin valintaan.
Yllätysmomentti
Uuden paavin valitsee niin sanottu konklaavi, eli kardinaalien kokous, jossa jäseniä on näillä näkymin 136. Kardinaalit ovat paavin nimeämiä korkea-arvoisia kirkonmiehiä.
Asiantuntijoiden mukaan seuraavan paavin valintaan liittyy valtava yllätysmomentti.
Franciscus on nimittäin jakanut kirkon valtaa länsimaiden ulkopuolelle ja nimittänyt joukon kardinaaleja kehittyvistä maista. Nyt Afrikalla, Aasialla, Latinalaisella Amerikalla ja Yhdysvalloilla on suhteellisen tasapäinen määrä valitsijakardinaaleja.
– Monet kardinaaleista eivät tunne toisiaan, joten heidän välisillään keskusteluilla konklaavin aikana on suuri painoarvo. Tulosta on mahdotonta ennakoida, sanoo Faggioli.
Paavi Franciscuksen vapaamielisyys on saanut jopa ei-uskovaiset katsomaan katolista kirkkoa suopein silmin, italialainen historioitsija Lucia Scaraffia sanoo. Toisaalta aika saattaisi olla myös toisenlaisia arvoja painottavalle paaville.
– Monelle uskovaiselle Franciscuksen osallistuminen poliittisiin ja ideologisiin taisteluihin on ollut luotaantyöntävää, Scaraffia toteaa.
Veikkausten kärjessä
Kansainvälisten tiedotusvälineiden ja asiantuntijoiden puheissa vilahtelee muutama nimi. Moni veikkaa Franciscuksen seuraajaksi italialaista Pietro Parolinia. Hän on Vatikaanin valtiosihteeri ja pitkän linjan diplomaatti, joka vaikutti esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kuuban kauppasopuun johtaneiden neuvottelujen taustajoukoissa vuonna 2015.
Tässä kolmen kärki, kun veikkaillaan seuraavaa paavia:
Maltillinen Parolin sopisi kuvioon hyvin, mikäli paaviksi kaivataan joku, joka voisi jatkaa Franciscuksen perintöä, mutta vähemmän suorapuheiseen tyyliin.
Myös filippiiniläisen, Vatikaanissa pitkään työskennelleen Luis Antonio Taglen nimi on mukana veikkauksissa. Tagle tunnetaan karismaattisena ja iloisena esiintyjänä, joka jakaa Franciscuksen sallivan ajatusmaailman.
Konservatiivipiirit taas liputtavat unkarilaisen Péter Erdőn puolesta. Erdő on Franciscusta reilusti vanhoillisempi. Hän johtaa kotimaassaan pääkaupunki Budapestin arkkihiippakuntaa.