Nukkuvat kaupunginosat on jo pitkään haluttu herättää äänestämään. Ratkaisun avain äänestysinnon löytämiseen on erityisesti nuorissa, toteaa kaupunkimaantiedettä tutkiva dosentti Venla Bernelius.
Asukkaat on tärkeää saada mukaan vaikuttamaan kaupunginosan asioihin. Etenkin nuorille pitäisi antaa tilaisuus vaikuttaa heitä koskeviin suunnitelmiin ja päätöksiin.
Vain yhtä selittäjää äänestysaktiivisuuden vaihtelulle saman kaupungin sisällä ei ole, mutta samat asiat toistuvat useissa tutkimuksissa.
Yllä mainitut kolme tekijää ovat yhteydessä toisiinsa.
– Nämä kolme tekijää synnyttävät sääennusteen alueen osallisuudesta. Ennuste pystyy ennakoimaan lähes 80 prosenttisesti, lähtevätkö alueen asukkaat vaaliuurnille vai jäävätkö kotiin. Erityisesti koulutustausta selittää merkittävästi eri kaupunginosien välisiä eroja äänestysinnossa, selventää Bernelius.
Koulut ovat ratkaisun ytimessä
Ihmiset pitäisi saada kiinnostumaan omaan ja naapuruston elämään vaikuttavista pienistäkin asioista. Arjen vaikuttamisesta ja malleista rakentuu polku vaaleihin osallistumiseen.
Koulut ja nuorisotyö ovat ytimessä, kun etsitään ratkaisuja.
– Nuorten on tärkeä oman toiminnan kautta oppia, miten vaikuttamisen järjestelmä toimii. Erityisen tärkeää se on alueilla, joilla demokraattinen osallisuus näyttäisi olevan haurastumassa, sanoo Venla Bernelius.
Paikallinen osallisuuden tukeminen on ollut tehokasta. Myös muista maista kertyneet kokemukset kertovat samaa. Luottamusta osallistumisen voimaan on pystytty lisäämään.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki ohjaa rahaa suoraan alueiden osallistuvaan käyttöön, ja myös nuorten ideoimaan toimintaan.
Tällainen on muun muassa Jakomäen nuorten idea saada lähikouluille turvallisia hengailupaikkoja arki-iltaisin. Nuoret saavat itse suunnitella toiminnan.
Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kulmakivi
Isoissa kaupungeissa alueiden sisältä löytyy eroja äänestysaktiivisuudessa selvästi enemmän kuin kuntien välillä.
– Kaupunkien sisäinen eriytyminen on todella voimakasta. Sisäiset erot ovat huomattavan suuria suhteessa siihen, kuinka paljon yleensä tarkastellaan kuntien välistä eriytymistä, sanoo Venla Bernelius.
Erot äänestysaktiivisuudessa ovat varsin suuria. Äänestysprosentti vähiten äänestäneillä alueilla voi olla alle puolet siitä, mitä eniten äänestäneillä alueilla.
– Äänestäminen ja demokraattiseen päätöksentekoon osallistuminen on monenlaisen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja vakauden kulmakivi. Siksi osallistumisen mahdollisuuksien kohentamista pidetään hyvin tärkeänä, sanoo Bernelius.
”Ei me uskota niitä”, sanoo oululaismies vaalitilastoista
Oulun Limingantullissa vain 34,2 prosenttia käytti äänensä kuntavaaleissa. Aluevaalien äänestysaktiiivisuus oli vieläkin matalampaa: 33,6 prosenttia.
Limingantullissa asuva Jouni Martin ei usko tilaston olevan edes totta.
– Ei se pidä paikkaansa. Me ollaan kauhean aktiivisia, hän sanoo.
Jaana Männikön mielestä noin matalat äänestysprosentit ylipäätään ovat huolestuttavia. Samppa Rohkimainen taas pohtii, että kahden lapun kanssa äänestäminen hidastutti jonoja ja se saattoi vähentää aktiivisuutta.
Turussa äänestettiin laiskimmin telakan varjossa
Myös Turussa erot äänestysaktiivisuudessa eri kaupunginosien välillä olivat suuria.
Laiskimmin Turussa äänestettiin Pansio-Pernon alueella, jossa äänestysprosentti oli 33,4.
Turun läntisimmistä kaupunginosasta on matkaa keskustaan seitsemisen kilometriä. Alueella asuu noin 5 000 asukasta, heistä joka kymmenes on ulkomaalaistaustainen. Alueella on Meyerin telakka, pääosin 1950-luvulla rakennettuja omakotitaloja ja 1970-luvulta alkaen rakennettuja kerros- ja rivitaloja.
Äänestyspaikkana Pansiossa toimii Hövelin kauppakeskus, jossa on terveysasema, toimintakeskus, ravintola ja kauppa.