Rovaniemen valtuustossa löytyy uudella valtuustokaudella kaikkein eniten uusia valtuutettuja, kun mukaan lasketaan 21 suurinta kaupunkia. Lapin pääkaupungissa uusia valtuutettuja on reilusti yli puolet eli noin 55 prosenttia kaikista valtuutetuista.
Esimerkiksi Helsingissä vain 37 prosenttia on uusia valtuutettuja, Kuopiossa 49 ja Oulussa 37 prosenttia. Koko listan näet jutun lopusta.
Rovaniemelle ensimmäiselle valtuustokaudelleen valittu Katri Kerola (kok.) uskoo, että kaupungin päättäjäporrasta haluttiin uudistaa.
– Keskusteluissa on tullut ilmi, että rovaniemeläiset kaipaavat muutosta. Jos mitään ei muuta, mikään ei muutu.
Tilastollisesti valtuustot uudistuivat valtakunnallisesti vähemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtajan Jenni Airaksisen mukaan demokratiaan kuuluu, että valtuutetut vaihtuvat. Olisi erikoisempaa, jos valta ei vaihtuisi.
– Tällainen uudistuminen on meidän tämän koko järjestelmän yksi oikein hyvä puoli, Airaksinen sanoi Ylen aamutelevision haastattelussa tiistaina.
”Voi syntyä valtatyhjiöitä”
Rovaniemellä moni kokenut paikallispoliitikko putosi valtuustosta tai ei edes ollut ehdolla. Samoin kävi esimerkiksi Kajaanissa, jossa 47 prosenttia valtuutetuista on uusia.
Airaksisen mukaan kokeneiden poliitikkojen jälkeensä jättämät mahdolliset valtatyhjiöt voivat täyttyä mielenkiintoisilla tavoilla.
– Vahvoilla, vanhoilla poliitikoilla on usein vahva luotto eri ryhmissä, ja he on yhdistäviä toimijoita. Jos tällaisia uusia, yhdistäviä toimijoita löydy, voidaan päätyä uudenlaisiin kamppailuihin, Airaksinen sanoo.
Hidas valtuustotyö voi turhauttaa tulokkaita
Toisaalta valtuustokokoonpanon raju muutos voi kertoa myös siitä, ettei yhteistyö aiemmissa kokoonpanoissa ole onnistunut ja haussa on uusia, yhdistäviä tekijöitä.
Airaksisen mukaan ”uudet luudat eivät silti välttämättä lakaise kaikkein tehokkaimmin”, eli toisin sanoen valtuuston uudistuminen ei vielä kerro siitä, kuinka tehokkaasti kuntapolitiikan toimintatavat muuttuvat.
– Se on hieman kaksipiippuinen juttu, hän sanoo.
Kunnallispolitiikka on Airaksisen mukaan pitkäjänteistä yhteistyön rakentamista.
– Uudet ihmiset lähtevät kauhean innokkaasti tekemään nopeasti uudistuksia. Se voi aika nopeasti näyttäytyä vähän turhauttavana, kun paikallisessa demokratiassa kaikki puntaroidaan yhdessä ja mietitään moneen kertaan, että mikä on tälle kylälle hyvä.
Katso alta lista, kuinka paljon valtuustot uudistuivat isoimmissa kaupungeissa.