- SDP voitti sekä alue- että kuntavaalit. Molemmissa vaaleissa toiseksi ylsi kokoomus ja kolmanneksi keskusta.
- Ylen tulospalvelusta voit katsoa vaalituloksia tarkemmin.
- Puolueiden puheenjohtajien kiitospuheet löydät täältä.
- Voit katsoa koko sunnuntain tulosillan lähetyksen myös Yle Areenasta.
- Aluevaalien äänestysprosentti oli 51,7 (viimeksi 47,5) ja kuntavaalien äänestysprosentti 54,2 (viimeksi 55,1).
SDP voitti, PS romahti – lue tästä vaalien eri käänteet
Yle seurasi jännittävän vaali-illan ja sen jälkianalyyseja tässä artikkelissa.
- Laura Kangas
- Elli Piirainen
- Greta Virranniemi
- Laura Tolonen
•
Laura Kangas
Vaalien seuranta tässä artikkelissa päättyi
Vaali-illan tapahtumien ja vaalien jälkipyykin uutisointi tässä artikkelissa päättyy.
Seuraamme uusien alue- ja kunnanvaltuustojen muodostamista jatkossa omissa artikkeleissaan.
Laura Kangas
Aluevaalien lupaukset eivät toteudu, sanoo politiikan tutkija A-studiossa
SDP:n vaalivoitto aluevaaleissa ei tuo suurtakaan muutosta siihen, mitä hyvinvointialueilla tapahtuu. Näin arvioi politiikan tutkija Johanna Vuorelma A-studiossa.
Syy on yksinkertainen: alueilla on hyvin vähän liikkumatilaa. Budjetti tulee annettuna valtiolta, ja sillä pitää suorittaa pitkä lista lakisääteisiä tehtäviä.
A-studiossa kansanedustajat kertoivat, mitä heidän puolueensa aikovat edistää tulevalla kaudella. SDP:n Tytti Tuppurainen esimerkiksi sanoi, että SDP priorisoi muun muassa nopeaa hoitoonpääsyä ja edistää omalääkärimallin käyttöönottoa.
– Täytyy sanoa, että oli aika kiusallista kuunneltavaa, Vuorelma kommentoi poliitikkojen esittämiä lupauksia.
– Vaaleissa syntyi kuva, että olisi aivan valtavasti mahdollisuuksia muuttaa politiikan suuntaa. Sitä ei ole, koska budjettivalta on ministeriöllä.
Kunnissa vaalien voittajat voivat ajaa suurempia muutoksia, sillä valtuustoilla on useissa asioissa paljonkin valtaa.
– Toki sielläkin jaetaan niukkuutta, kunnat ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Mutta siellä on kuitenkin vaihtoehtoja.
Vaalit voivat nostattaa laineita myös eduskunnassa, sanoo Vuorelma. Perussuomalaisten sisältä voi tulla vaatimuksia ottaa etäisyyttä hallituksen päätöksiin, sillä ne näyttävät nyt syöneen puolueen suosiota.
Laura Kangas
Miten alueiden ja kuntien suunta muuttuu? Katso A-studio kello 21
Vaalitulosten seurauksia pohditaan myös tämän illan A-studiossa.
Vaalitulosta ovat analysoimassa politiikan tutkija Johanna Vuorelma, Ylen politiikan toimittaja Ari Hakahuhta ja Iltalehden politiikan toimittaja Juha Ristamäki.
Tulosta kommentoivat myös kansanedustajat Matias Marttinen (kok.), Tytti Tuppurainen (SDP), Miko Bergbom (ps.) ja Hilkka Kemppi (kesk.).
A-studion lähetys alkaa kello 21. Sitä voi seurata allaolevalta videolta.
Laura Tolonen
Kuntavaalien ratkaisijat löytyvät aiemmin perussuomalaisia äänestäneistä
Perussuomalaisia aiemmin äänestäneistä merkittävä osa hylkäsi puolueen. Hyvin moni jätti myös äänestämättä. Näin kertoo alustava tutkimustulos Åbo Akademista.
Puolueen hylkäämistä tapahtui kautta Suomen, mutta yksi alue erottuu.
Erityisen selkeästi perussuomalaisten kannatus putosi niin sanotulla ruostevyöhykkeellä, joka kulkee Porista kohti Kouvolaa ja Kotkaa.
Vaalitulos muutti asetelman Porissa – uusi valtuusto pitää Pori Energian myyntiä virheenä
Porin uuden kaupunginvaltuuston enemmistö pitää Pori Energian vähemmistöosuuden kauppaa virheenä.
Yle kävi läpi valtuutettujen äänestyskäyttäytymistä ja vastauksia Ylen vaalikoneen kysymykseen, oliko kauppa ehdokkaan mielestä virhe.
Kaupunginvaltuusto päätti tammikuun lopulla, että 49 prosenttia yhtiön osakkeista myydään ruotsalaiselle Polhem Infralle. Kauppasumma on 360 miljoonaa euroa.
Uusista porilaisvaltuutetuista enemmistö, 33, pitää kauppaa virheenä. Kaupan kannattajia valtuustossa on 24. Kahden valtuutetun kanta ei ole tiedossa.
Uuden valtuuston kannalla ei ole suurta merkitystä, jos kaupasta tehdyt valitukset eivät mene läpi. Asia on hallinto-oikeuden käsittelyssä. Ensin odotetaan ratkaisua toimeenpanokieltovaatimukseen.
Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna on pitänyt selvänä, että kauppa menee läpi.
On kuitenkin teoriassa mahdollista, että kaupunginvaltuuston päätöksestä löytyy muotovirhe. Silloin kauppa tulisi uuden valtuuston päätettäväksi.
Antti Laakso / Yle
Rovaniemelle ei tullut Airbnb-vaaleja, koska äänestäjät kyllästyivät riitelyyn, arvioi läpimennyt demari
Rovaniemellä kuntavaalien pääteemaksi ennakoitiin lyhytvuokrauksen, kuten Airbnb:n, sääntelyä. Lyhytvuokraus ei näytä kuitenkaan olleen hallitseva kysymys vaaleissa, arvioi osa ehdokkaista. Uutena valtuustoon päässyt Antti Pakkanen (sd.) uskoo, että rovaniemeläiset ovat kyllästyneet riitelyyn lyhytvuokrauksesta. Pakkanen arvioi, että lyhytvuokraus ei ollut vaalikeskusteluissa pääaihe, vaan teema muiden joukossa. – Matkailu kokonaisuutena oli iso teema, Pakkanen sanoo. Airbnb:n puolestapuhuja Kimmo Suopajärvi (kok.) pääsi ensimmäistä kertaa varavaltuutetuksi. Hän arvelee, että valtakunnalliset teemat ajoivat lyhytvuokrauksen ohi.
– Ehkä sosialidemokraattien ajatus siitä, että näistä tehtiin valtakunnalliset protestivaalit hallitusta vastaan, meni läpi ja se ylitti paikallisen teeman.
Eelis Rytkönen / Yle
Kajaanissa maan matalin äänestysprosentti kuntavaaleissa – kertoo luottamuspulasta, arvioi valtuustoon valittu 19-vuotias
Kajaanilaiset äänestivät kuntavaaleissa laiskimmin koko maassa. Kajaanin äänestysprosentti kuntavaaleissa oli 45,3.
Kuudesta maan vähiten äänestäneestä kunnasta peräti kolme on Kainuusta. Suomussalmen äänestysprosentti 47,2 on maan kolmanneksi matalin ja Kuhmon äänestysprosentti 48,1 on maan kuudenneksi matalin.
Kajaanilainen 19-vuotias lukiolainen Venla Österberg (kesk.) arvioi matalan äänestysaktiivisuuden kertovan luottamuspulasta. Hän korostaa päättäjien roolia kuntalaisten luottamuksen vahvistamisessa.
– Jos äänestysaktiivisuus on todella matala, kuntalaiset eivät luota siihen, että äänellä on oikeasti väliä. Toki aina voi puhua äänestämisen tärkeydestä, mutta jos tunne on, että äänellä on väliä ja sillä saa, mitä äänestää, lisää se varmasti aktiivisuutta.
Aluevaaleissa Kajaanin äänestysprosentti oli 44,8. Kajaanilaisia laiskemmin aluevaaleissa äänestivät vain vantaalaiset.
Tiia Korhonen / Yle
Tampereen tulevan pormestarin Ilmari Nurmisen työt alkoivat jo
Tampereen uusi pormestari on 34-vuotias kolmannen kauden kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.).
Nurminen kertoi Ylelle maanantaina, että työt alkoivat heti vaalien jälkeisenä aamuna.
– Tapasimme valtuustoryhmien edustajat. Hahmottelimme omassa porukassa askelmerkkejä siitä, mitä eri ryhmiltä kysytään ja miten seuraava kuukausi aikataulutetaan, että pormestariohjelma saadaan valmiiksi ennen kesäkuuta.
Tamperelaiset äänestivät kuntavaaleissa pormestarista, sillä Nurminen ja istuva pormestari Kalervo Kummola (kok.) keräsivät selvästi suurimmat äänipotit. Nurminen sai 7 207 ääntä, Kummola 5 702.
Tampereella Nurmisen suurin haaste on kuroa umpeen taloutta, joka on 180 miljoonaa euroa miinuksella.
Virallisesti pormestarin valitsee Tampereen kaupunginvaltuusto 2. kesäkuuta. Puolueet ovat sopineet, että pormestarin paikka menee sille puolueelle tai vaaliliitolle, joka on kuntavaaleissa suurin.
Nurminen oli vaalit voittaneen SDP:n pormestariehdokas.
Lauri Rautavuori / Yle
Analyysi: Vaali-ilta oli kuin keskustan MM95
Keskusta näytti itsekin hyväksyneen tilanteen, että kohti auringonlaskua tässä mennään, kunnes tuli alue- ja kuntavaalien ilta 2025. Hurmos oli uskomatonta, kirjoittaa tuottaja Tuomo Björksten.
Björksten seurasi kunta- ja aluevaalien tulosiltana keskustan puoluesihteerin Antti Siika-ahon käyttäytymistä. Sitä, kuinka tämä hetkenä minä hyvänsä purskahtaa itkemään onnesta.
Vaalivalvojaisiin osallistuneet käyttäytyivät kuin keskusta olisi voittanut jääkiekon MM-kisat. Tavallaan nämä vaalit olivatkin puolueen MM95, Björksten kirjoittaa.