Talvisesongin viimeiset työpäivät ovat Saariselällä asuvalle Esa Matilaiselle pitkiä. Ennen kesää talven varusteet pakataan säilöön kesäksi. Sesongin päätös huojentaa, mutta samalla nousee huoli tulevasta.
Viisi vuotta safarioppaana työskennelleellä Matilaisella on edessään työnhaku: ensin töitä etsitään kesää silmällä pitäen, myöhemmin on aika hakea töitä talvea varten.
Sesonkityöläiselle työnhaku on tuttua, mutta Matilainen kaipaisi jo vakautta elämään.
– Ainahan se olisi helpompi, jos pystyisi jatkamaan (samassa työssä). Pohjoisessa työllistyminen on haastavampaa, mutta jos töitä katsoo muualta Suomesta tai ulkomailta, on töiden saaminen helpompaa, kertoo Matilainen.
Sesonkiluontoinen työ tuo haasteita alueelle monella tapaa, kertoo Pohjois-Lapin matkailun alueorganisaation toimitusjohtaja Hanna Kouri.
– Se on raskasta yrityksille, jos joutuu joka vuosi palkkaamaan uudet sesonkityöntekijät. Se on myös raskasta sesonkityöntekijöille, jotka haluaisivat jäädä alueelle ja pysyvästi asua täällä, kertoo Kouri.
Yötön yö ja viileys nousevia trendejä
Lappi on tunnettu talvestaan ja lumisista maisemistaan, mutta myös lumettoman ajan matkailu lisääntyy. Vuonna 2024 matkailu kasvoi talvisesongin ulkopuolella Inarin alueella 30 prosenttia edellisvuodesta.
Alueorganisaation toimitusjohtaja Hanna Kourin mukaan sesongin pidentäminen ja kausivaihtelun vähentäminen on ollut vuosia Inarin alueen matkailun ykkösprioriteetti.
– Se on se ainut tapa kestävästi kasvaa täällä pohjoisimmassa Lapissa, sanoo Kouri.
Yötön yö ja viileä ilmasto ovat Kourin mukaan nousevia trendejä eurooppalaisten matkailijoiden keskuudessa. Esimerkiksi Sveitsi ja Itävalta ovat hyödyntäneet viileää ilmastoa matkailumarkkinoinnissa.
Myös Euroopan unioni tukee kesämatkailun kehitystä. Lapin Kansa kertoi vastikään, että matkailuyritykset voivat hakea oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta yhteensä 2,8 miljoonaa euroa rahoitusta Lapin ympärivuotista matkailua edistäville ohjelmapalveluhankkeille.
Majoituskapasiteettia Lapista löytyy, mutta ohjelmapalvelujen kehittäminen vaatii panostusta. Matkailusesongin pidentyminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, pohtii Kouri.
– Jotta se lähtisi isosti käyntiin, vaatii pitkäjänteisiä investointeja. Myös saavutettavuus on iso asia, että on suorat reittilennot Keski-Euroopasta. Se vaatii vähän malttia ja suunnittelua, sanoo Kouri.
Lapin matkailun kestävyyttä on myös pohdittu useasti juuri loppuneen talvisesongin myötä. Matkailu on esimerkiksi kuormittanut herkkää luontoa ja paikallisia terveyspalveluita.
Kausiluontoinen työ syö verotuloja
Tällä hetkellä kesäsesonki työllistää Saariselällä lähinnä hotelli- ja ravintola-alan tehtäviin, eikä oppaana toimivalle Esa Matilaiselle löydy kesäksi töitä.
Tulevan kesän hän viettää tyttöystävänsä kotimaassa Ranskassa, mutta pariskunta haluaisi rakentaa elämäänsä pohjoiseen. Jatkuva määräaikaisuus vaikeuttaa vakiintumista.
– Ympärivuotisuus voisi mahdollistaa vakituisen työsopimuksen, joka sitten mahdollistaa vakituiset tulot ja asuntolainan, kertoo Matilainen haaveistaan.
Palvelualojen ammattiliiton mukaan Lapissa on kuluneen talvisesongin aikana työskennellyt 10 000–12 000 kausityöläistä. Kuitenkin vain harva matkailusesongissa työskentelevä maksaa veroja alueelle. Kun töitä on vain lyhyen jakson ajan, pysyy veroprosenttikin nollassa pienten tulojen vuoksi.
Inarin kunta, matkailualan yritykset sekä muut alueen sidosryhmät ovat laatimassa parhaillaan uudistavan matkailun strategiaa ja suunnitelmaa, jolla kehitetään alueen matkailua asukkaat, luonto, saamelaiskulttuuri ja elinkeinot huomioiden.
Aihetta käsiteltiin tiistaina 15.4. Yle Ođđasat -lähetyksessä.