- Ylen vaalitentit huipentuivat suureen vaalikeskusteluun kello 21 alkaen.
- Keskustelussa kohtasivat eduskuntapuolueiden puheenjohtajat: kokoomuksen Petteri Orpo, SDP:n Antti Lindtman, perussuomalaisten Riikka Purra, keskustan Antti Kaikkonen, vasemmistoliiton Minja Koskela, RKP:n Anders Adlercreutz, vihreiden Sofia Virta, Liike Nytin Hjallis Harkimo ja kristillisdemokraattien Sari Essayah.
- Tentaattorina toimi Jyrki Hara.
- Alue- ja kuntavaalit järjestetään 13. huhtikuuta 2025. Ylen vaalikone auttaa etsimään ehdokkaan.
- Korjaus lähetykseen 11.4. klo 20:18: Pirkanmaan hyvinvointialue ei ole tehnyt lopullista päätöstä järjestää vanhusten päivätoimintaa pääosin etänä, vaan asian käsittely jatkuu.
Puheenjohtajat ottivat yhteen sote-palveluista Ylellä – ”Samaan aikaan ei voi kaataa rahaa terveyspörriäisille”
Ylen vaalitentit huipentuivat suureen vaalikeskusteluun, jossa kohtasivat eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.
- Laura Kangas
- Päivi Lakka
- Linda Tammela
Harkimon mukaan kuntia on yhdistettävä
Kuntien taloudellinen tilanne on haastava etenkin nyt, kun ne ovat saaneet vastuulleen uusia tehtäviä kuten työllisyyden edistäminen ja kotouttaminen.
Puheenjohtajilta kysyttiin, mahtuuko Suomeen 308 elinvoimaista kuntaa.
Keskustan Antti Kaikkosen mukaan mahtuu, vaikka joidenkin kuntien tilanne onkin huolestuttava. Hän toivoikin hallitukselta oikeudenmukaista kuntien valtionosuusuudistusta.
Liike nytin Hjallis Harkimon mukaan kuntia on tulevaisuudessa yhdistettävä.
– Valtionosuuksilla kunnille voitaisiin tarjota porkkanoita, jotta ne saataisiin yhdistymään ja elinvoimaisiksi.
Harkimon mukaan hallitus ”höpöttää” kasvusta, vaikka työttömyys ja konkurssit lisääntyvät.
Perussuomalaisten Riikka Purra näpäytti Harkimolle.
– Olet sen verran viisas mies, Hjallis. Tunnet talouden. Ymmärrät, mistä meidän haasteet tulevat tällä hetkellä, Purra sanoi.
SDP:n Antti Lindtmanin mukaan rakentamisen kriisi ja menetetyt työpaikat näkyvät kuntien taloustilanteessa.
– Tässä yhteiskunnassa on valitettavasti istuttu aivan liian tumput suorana. Tähän tarvitaan nyt käänne.
Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan SDP taas ei koskaan ole paikallisella tai valtakunnan tasolla esittänyt verojen keventämistä.
Lindtman pääsi heti vastaamaan Orpolle.
– Kenen johdolla, arvoisa pääministeri, keskituloisten verorasitus on nostettu korkeammalle tasolle kuin viimeisten kymmenen vuoden aikana, Lindtman kysyi Orpolta.
Puheenjohtajat olivat yllättävän yksimielisiä koulutuksen tarpeista
Seuraavaksi puheenjohtajien kanssa puhuttiin koulutuksesta.
Puheenjohtajille esitettiin seuraava väite: Jotta oppimistulokset paranevat, koulutuksen rahoitusta kunnissa pitää lisätä entisestään.
Kokoomuksen Petteri Orpo, Liike nytin Hjallis Harkimo ja keskustan Antti Kaikkonen eivät olleet varauksetta väitteen kannalla. Valtaosa puheenjohtajista oli väitteen kanssa samaa mieltä.
SDP:n Antti Lindtman kysyi, onko Suomella varaa siihen, että oppimistulokset jatkavat mataamistaan. Lindtmanin mukaan ei ole.
Opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz kehui sitä, että oppimistulosten heikentyessä Suomessa luotetaan opettajiin.
– Meidän ratkaisu ei ole se, että pistämme tarkastajia ja paperinpyörittäjiä opettajien perään. Vaan annamme heille välineitä ja varoja.
Perussuomalaisten Riikka Purran mukaan Suomessa on tehty koulutuksen suhteen virheitä, joihin ei liity raha.
– Opettajan auktoriteettia ja oppimisvaatimuksia on pikku hiljaa hinattu alas niin kantaväestölle kuin maahanmuuttajille.
Keskustelua ei voida hänen mukaansa käydä ilman että puhutaan siitä, miten Suomen väestö muuttuu.
Riikka Purra: Kotouttamista ei ratkaista lisäämällä rahoja vaan velvoittavuutta
Seuraavana vuorossa olivat kuntavaalien aiheet ja kuntien tehtävät.
Puheenjohtajilta kysyttiin yleisön kysymys: Miten aiotte varmistaa, että kuntien ammattitaito ja resurssit riittävät maahanmuuttajien kotouttamiseen?
Keskustan Antti Kaikkosen mukaan olisi etsittävä lisää keinoja, joilla maahanmuuttajien lapset saadaan vahvemmin kiinni suomalaisen yhteiskuntaan.
– Oppimaan kielet ja se, miten suomalaisessa yhteiskunnassa eletään, Kaikkonen sanoi.
Perussuomalaisten Riikka Purra muistutti, että hallitus kohdistaa kotouttamiseen säästöjä ja lisää sen velvoittavuutta.
Purran mukaan asioita ei tulevaisuudessakaan ratkaista rahojen vaan velvoittavuuden lisäämisellä.
Minja Koskela Petteri Orpolle: ”Onhan se pois, kun te otatte sitä rahaa pois kotihoidosta”
Puheenjohtajilta kysyttiin, mihin vanhuspalveluihin digitalisaation avulla tehostaminen parhaiten sopii.
Vihreiden Sofia Virran mukaan surullinen esimerkki teknologian hyödyntämisestä on juuri se, että sitä käytetään korvaamaan vanhusten päivätoimintaa.
SDP:n Antti Lindtmanin mukaan fiksu teknologia on aina tervetullutta, mutta ei digitalisaatio voi korvata ihmistä.
– Ei se digiloikka voi olla ainoa ikäihmisten liikuntamuoto. Mittaluokka on mennyt hallitukselta pieleen.
Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan tästä ei ole kyse.
Digitalisaatio ei ole hänen mukaansa pois ihmisten kohtaamisesta, vaan se nimenomaan vapauttaa hoitajien aikaa vanhusten kohtaamiseen.
Vasemmistoliiton Minja Koskela puuttui Orpon sanomisiin.
– Petteri Orpo sanoi tässä, että se ei ole pois. Mutta onhan se pois, kun te otatte sitä rahaa pois kotihoidosta ja korvaatte sitä teknologialla.
Perussuomalaisten Riikka Purran mukaan säästöissä on kyse tuottavuuden parantamisesta.
– Sitä voidaan tehdä ja sitä täytyy tehdä myös sote-sektorilla, valtiovarainministeri linjaa.
Vihreiden Virta hallitukselle: Te puhutte kotihoidosta ”ihan pimeitä”
Vihreiden Sofia Virta kertoi huolestuneensa siitä, ettei hallitus hänen mukaansa ymmärrä sote-palveluita.
– Te kehutte täällä, että hoitotakuu toteutuu. Se oli edellisen hallituksen normitus. Te puratte sen normituksen, ja viette rahat.
Virran mukaan hallituksessa puhutaan kotihoidosta ”ihan pimeitä”.
Virta viittasi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) kommentteihin eduskunnassa. Juuso perusteli kotikäyntien vähentämistä muun muassa sillä, että tämän avulla syntyy säästöjä ja vanhusten yksityisyyttä suojellaan.
– Aika ylimielistä tekstiä tulee, KD:n Sari Essayah kuittasi takaisin Virralle.
Vain Sari Essayah ei lupaa puolueen edustajien pitävän kiinni tiukasta hoitotakuusta alueilla
Kaikki puheenjohtajat KD:n Sari Essayahia lukuun ottamatta olivat valmiita lupaamaan, että heidän puolueensa valtuutetut pitävät kiinni kahden viikon hoitoon pääsystä hyvinvointialueella, vaikka laki ei siihen enää velvoitakaan.
Essayahin mukaan on rehellistä sanoa, että hallitus on pidentänyt hoitotakuuta. Hyvinvointialueilla voidaan hänen mukaansa tietysti tehdä ratkaisuja, joilla hoitoon pääsyä nopeutetaan.
– Alueet pyrkivät tekemään varmasti parhaansa.
Istuva hallitus todella heikensi perusterveydenhuollon hoitotakuuta, eli kiireettömään hoitoon pääsyn lakisääteistä maksimiaikaa vuoden alussa kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen ja leikkasi vastaavasti alueiden rahoitusta.
SDP:n Antti Lindtmanin mukaan ei voi olla niin, että ensin hallitus leikkaa alueilta rahoitusta ja sen jälkeen kertoo, että he puolustavat tiukempaa hoitotakuuta.
– Joku roti tässä pitää nyt olla.
Keskustan Antti Kaikkonen ihmetteli, miksi Orpo kiisti hallituksen vieneen alueilta tiukempaan hoitotakuuseen tarkoitetut rahat.
– Te imuroitte rahat alueilta, ja sen takia siellä jonot pitenevät. Tarkistakaa ihmeessä faktat, hyvä pääministeri, Kaikkonen sanoi.
Lindtman ihmetteli hallituksen omalääkärimallia: ”Samaan aikaan ei voi kaataa rahaa terveyspörriäisille”
Hallitus ajaa kaikille hyvinvointialueille perusterveydenhuollon omalääkärimallia.
Kokoomuksen Petteri Orpo vakuutti, että malli on tehtävissä ja työ on jo pitkällä eri puolilla Suomea.
Antti Lindtmanin mukaan SDP:n malli on sellainen, joka on tehtävissä. Hänen mukaansa malli tarvitsee rinnalleen hoitotakuun.
– Samaan aikaan ei voi romuttaa hoitotakuuta, kaataa lisää rahaa yleislääkärien Kela-korvauksiin ja terveyspörriäisille ja olla tukevinaan omalääkärimallia, Lindtman sanoi.
Vasemmistoliitto rahoittaisi Minja Koskelan mukaan omalääkärin kaikille samalla rahalla, jonka hallitus käyttää yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksiin.
Kolme puheenjohtajaa valmiita keskittämään erikoissairaanhoitoa
Puheenjohtajista kokoomuksen Petteri Orpo, Liike nytin Hjallis Harkimo ja perussuomalaisten Riikka Purra olivat ainakin osittain samaa mieltä siitä, että erikoissairaanhoitoa voidaan vielä keskittää nykyistä harvempiin yksiköihin.
Myös sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sairaalaverkkoa tulisi supistaa nykyisestä.
Harkimon mukaan säästöjä voi tehdä keskittämällä tiettyjä hoitoja keskussairaaloihin, jotta ne voivat erikoistua.
– Kun tiedät, että saat hyvää hoitoa, olet valmis tekemään myös pidemmän matkan sairaalaan, Harkimo sanoi.
Myös keskustan Antti Kaikkosen mukaan työnjakoa on varmasti tehtävä nykyistä enemmän sairaaloiden välillä.
Vasemmistoliiton Minja Koskelan mukaan soten rakenne pitäisi saada kuntoon ennen palveluiden keskittämistä.
– Eli saataisiin painetta perusterveydenhuoltoon, jolloin kustannukset laskevat. Vasta sen jälkeen me tiedämme, mikä keskittämisen tarve on.
SDP:n Antti Lindtmanin mukaan hallituksen päätöksessä leikata sairaaloiden yöpäivystyksiä ei ole mitään järkeä.
– Sen huomaa siitäkin, etteivät kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat kannattaneet tätä.
Vihreiden Sofia Virta ehdottaa, että Suomen sote-visiosta perustettaisiin parlamentaarinen työryhmä, jossa eduskuntapuolueet yhdessä pohtisivat sote-palveluiden tulevaisuutta.
Riikka Purra: Tällä hetkellä alueet eivät ole saamassa säästöihin lisäaikaa
Hyvinvointialueiden tulisi lain mukaan kattaa vuoden 2023 jälkeen syntynyt alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä. Yli puolet alueista ei tule arvioiden mukaan kuitenkaan onnistumaan tehtävässä.
Perussuomalaisten Riikka Purran mukaan jää nähtäväksi, voidaanko joillekin alueille antaa lupa poiketa tästä.
– Se jää vielä nähtäväksi, mutta tällä hetkellä ei.
Purran mukaan on tietenkin mahdollista, että käynnistetään arviointimenettely joidenkin alueiden kohdalla.
Vihreiden Sofia Virran mukaan lisäaika antaisi alueille paremman mahdollisuuden kehittää palveluitaan.