Naapuruston Whatsapp-ryhmä voi kriisitilanteessa tavoittaa asukkaat tehokkaasti

Kaupungin on tarkoitus tiedottaa asukkaita esimerkiksi häiriö- ja kriisitilanteissa, mutta myös esimerkiksi poikkeuksellisista liikennejärjestelyistä.

Nainen käyttää matkapuhelimen viestintäsovelluksia, taustalla näkyy sumeana Rovaniemen Lordin aukio ja Sampokeskus.
Kaupunginosien omien Whatsapp-viestirinkien tai someryhmien kattavuus on hyvä, joten niiden kautta saa nopeasti tietoa laajalle joukolle ihmisiä. Idea näiden hyödyntämiseen tuli kylien asukkailta itseltään. Kuva: Antti Heikinmatti / Yle
  • Karoliina Kotala

Rovaniemen kaupunki pyytää asuinalueiden omia Facebook- ja Whatsapp-ryhmiä sekä muita viestintärinkejä ilmoittautumaan.

Kaupunki kerää tietoa alueellisista viestintäryhmistä, jotta se voi tavoittaa asukkaita tehokkaasti esimerkiksi häiriö- ja kriisitilanteissa.

Rovaniemen kaupungin viestintäasiantuntija Johanna Tikkasen mukaan ajatus syntyi, kun kaupunki selvitti Rovaniemen kylien edustajilta ideoita siihen, miten kyläläiset tavoittaisi parhaiten.

– Esimerkiksi eräs kertoi, että heidän kylällään on Whatsapp-rinki, joka kattaa erittäin hyvin sen kylän asukkaat. Ja kyläyhteisö oli niin tiivis, että jos jollain asukkaalla ei ollut Whatsappia tai älypuhelinta, niin viesti voitiin käydä viemässä hänelle vaikka jalkapatikassa, Tikkanen kertoo.

Tarkoitus ei ole tiedottaa jokaisesta käänteestä ryhmien sivuilla. Tikkasen mukaan fokus on häiriö- ja kriisiviestinnässä, kuten tulvissa, laajassa veden saastumisessa tai jos tietyltä alueelta ihmiset olisi evakuoitava. Lisäksi kaupunki voisi jakaa tietoa esimerkiksi merkittävästä rakentamisesta tai poikkeuksellisista liikennejärjestelyistä.

Kaupunki myös muistuttaa, ettei tarkoituksena ole liittyä asukkaiden viestintäryhmiin vaan jakaa ylläpitäjille tietoa, jota nämä voivat halutessaan jakaa asukkaiden ryhmään.

Kylissä kannatetaan

Sodankyläntien kylät Roi -ryhmän ylläpitäjä Hillevi Vitikka pitää ajatusta some- ja Whatsapp-kanavien hyödyntämisestä hyvänä. Hänen mukaansa alueen ryhmät ovat toimineet hyvin tiedonvälityksessä, vaikka kaikilla ei olekaan älypuhelimia.

– Some ei voi olla ainoa tiedon välittäjä, mutta välillisesti toimivat sitten tekstiviestit ja naapurit. Yhteydet pitää kuitenkin olla kunnossa muutoinkin asioiden hoitamisen kannalta.

Samoilla linjoilla on Vennivaaran ja Ylikylän asukasyhdistyksen Facebook-ryhmän ylläpitäjä Mika Saapunki. Hänestä ajatus on toimiessaan hieno, etenkin jos sillä saadaan kohdennettua viestintä suoraan ryhmiin, joita asia koskettaa.

– Tuollainen voisi olla enemmän lisäinfona sen lisäksi, että asiasta on kaupungin omilla sivuilla tietoa.

Esimerkiksi tulvat voivat aiheuttaa Rovaniemellä häiriötiedottamisen tarvetta. Viime vuonna julkaistussa arkistovideossa näkee, millainen tulva oli tuolloin huippukorkeudessaan. Video: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Ei koko Suomen ohjeistus

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön viestintäpäällikkö Helena Grönstrandin mukaan yksittäiset kaupungit ovat aiemmin hyödyntäneet asukkaiden epävirallisia kanavia häiriötiedottamiseen.

– Esimerkiksi jos kaupungissa on ollut iso tulipalo ja on pitänyt saada ihmisille tieto suojautua myrkylliseltä savulta sisälle, niin sellaisissa tilanteissa on joskus käytetty näitä alueiden omia ryhmiä.

Grönstrandin mukaan etenkin nopeasti kehittyvissä onnettomuuksissa alueiden omista viestintäkanavista voisi olla hyötyä.

Hänkin painottaa, ettei viestintä voi kuitenkaan olla vain somekanavien varassa, vaan on tavoitettava myös ihmiset, jotka eivät seuraa verkossa tapahtuvaa viestintää. Esimerkiksi 112 Suomi -sovellus tavoittaa suomalaiset melko kattavasti.

Uusi ääni- ja tekstiviestipalvelu pian käyttöön

Tikkasen mukaan Rovaniemen kaupunki ei jatkossa aio viestiä tärkeistä asioista vain somessa, vaan tarkoitus on huolehtia, että viestintää tapahtuu monessa kanavassa.

Kaupunki ottaa todennäköisesti vielä kuluvan kevään aikana kokeiluun myös uuden ääni- ja tekstiviestipalvelun, jonka kautta kuntalaiset saisivat nopeasti tietoa häiriö- ja kriisitilanteissa. Vuoden kestävän pilotin aikana on tarkoitus katsoa, kuinka toimivaksi palvelu osoittautuu.

– Näköpiirissä ei ole mitään uhkakuvaa, mutta varmasti kaikissa suomalaisorganisaatioissa viimeistään se mitä Ukrainassa tapahtuu, on herättänyt siihen, että nämä prosessit on hyvä laittaa kuntoon ja kuntalaiset tavoitetaan tarvittaessa kattavasti, Tikkanen summaa.