Kansainvälisten suuryritysten tarve hiilidioksipäästöjensä kompensoimiseksi voi yllättäen hyödyttää pohjalaisjokien vesien kunnostamista.
Suomalainen ympäristöalan yritys Forus hakee parhaillaan aluehallintovirastolta vesistölupaa Perhonjoen ja Lapuanjoen kalkitsemiseksi.
Maksaja löytyy kansainvälisten suuryhtiöiden perustamasta rahastosta.
Toimenpide parantaisi happamien pohjalaisjokien pH-tasapainoa sekä ekologista tilaa ja sitoisi samalla hiilidioksidia.
Kerrankin jotain hyvää, ettei omasta kirstusta tarvitse maksaa jokiemme parantamista.
projektipäällikkö Christian Kumpula
Forus toimii kanadalaisen ympäristöyritys CarbonRunin hankekehittäjänä Suomessa.
CarbonRun on tehnyt puolestaan Frontierin ilmastorahaston kanssa 25 miljoonan dollarin sopimuksen hiilidioksidin vähentämisestä ilmakehässä jokia kalkitsemalla.
Frontierin ilmastorahasto on noin miljardin dollarin arvoinen. Sen perustajiin kuuluu muun muassa Googlea hallinnoiva Alphabet.
Rahaston kautta suuryritykset ostavat jokien kunnostamisessa syntyviä hiilikrediittejä, kertoo Forusin projektipäällikkö Christian Kumpula.
– Frontierin asiakkaina ovat muun muassa JP Morgan -pankki sekä Facebookin ja Instagramin emoyhtiö Meta, jotka haluavat kompensoida omia päästöjään.
Jokia Kanadassa kunnostava CarbonRun kiinnostui Suomesta, kun se tutustui toisen asian yhteydessä Forusin henkilökuntaan.
– Kerrankin jotain hyvää, ettei omasta kirstusta tarvitse maksaa jokiemme parantamista, vaan joku muu maksaa sen, sanoo Kumpula.
Jokien kalkitseminen on yleistä Ruotsissa
Forusin projektipäällikkö Christian Kumpulan mukaan Suomessa on aiemmin kalkittu pieniä jokia 1980-luvulla.
Ruotsissa happamoituneiden järvien ja jokien kalkitseminen on sen sijaan ollut yleistä jo 30 vuoden ajan.
Forus tutkii muitakin suomalaisjokia, mutta happamilla sulfaattimailla sijaitsevat Perhonjoki ja Lapuanjoki valikoituvat ensimmäisiksi kunnostettaviksi.
– Ne pistivät silmään happamuutensa takia. CarbonRun on suorittanut joissa mittauksia Forusin avustuksella, sanoo Kumpula.
Sulfaattipitoisen maaperän lisäksi pohjalaisjokia happamoittavat maatalouden päästöt ja metsäojitukset.
Jokivedessä on huomattavasti enemmän hiilidioksidia kuin merissä, ja kalkitseminen lisää hiilensidontaa. Tätä voidaan hyödyntää kansaivälisessä päästöoikeuskaupassa sekä paikallisissa ilmastotavotteissa.
Jokiveteen lisätty kalkkikivi hajoaa kemiallisesti veden ja hiilidioksidin vaikutuksesta. Reaktion lopputuotteina syntyy kalsiumioneja ja vetykarbonaattia.
Joen töyräälle tulisi kaksi kalkitussiiloa
Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen Forusille antaman ennakkolausunnon mukaan jokiveteen sekoitettavan kalkkimäärä on huomattava, eikä hankkeen kaikkia vaikutuksia voida etukäteen luotettavasti arvioida.
Ely-keskus toteaa, että hanke voi aiheuttaa edunmenetyksiä yleiselle ja yksityiselle edulle, siksi hankkeelle tulee hakea vesilain mukainen lupa aluehallintovirastolta.
Kalkkikiveä lisätään jokiveteen 1,2–9,9 grammaa vesikuutiota kohden.
Kalkitsemista varten kuhunkin jokeen rakennetaan kaksi siiloa, joissa varastoidaan hienoksijauhettua kalkkikiveä ja sekoitetaan se jokiveteen. Lisäksi Forus asentaa mittauslaitteistot ylävirtaan siiloista sekä jokisuille.
Yhtiö on tehnyt jo sopimukset maanomistajien kanssa.
Kalkitussiilot on tarkoitus rakentaa jo tämän vuoden aikana, jos tarvittavat luvat heltiää. Kumpula arvioi, että avin ratkaisu vesitalousluvasta tulee syksyllä.