Kuntien vuokra-asunnot on mielletty yksityistä vuokra-asumista edullisemmaksi, mutta isossa osassa Suomea tilanne on päinvastainen.
Pohjois-Karjalassa sijaitseva Outokumpu on tästä malliesimerkki.
Kaupungin vuokrataloyhtiön Kummun kotien toimitusjohtajan Juuso Hiedan mukaan yksityiseltä voi tällä hetkellä saada vuokra-asunnon kymmeniä euroja halvemmalla.
– Kohteesta riippuen puhutaan 30–50 eurosta.
Hintaeron taustalla on kaksi merkittävää syytä: vuokra-asuntojen ylitarjonta ja kuntien vuokratalojen rakentamisen rahoitusmalli.
Valtion ara-tuki estää halpuuttamasta vuokria
Outokumpu on vanha teollisuuskaupunki, jonka asukasluku on laskenut rajusti asuntotuotannon huippuvuosista 1960- ja 1970-luvuilta. Sen seurauksena vuokra-asunnoista on ylitarjontaa.
Lisäksi iso osa kaupungin vuokra-asunnoista on rakennettu valtion tuella. Se tuo mukanaan ehtoja, joiden takia kaupunki ei pysty kilpailemaan yksityisten vuokranantajien kanssa.
Esimerkiksi vuokra pitää määrittää omakustannusperiaatteen mukaisesti. Se tarkoittaa, että vuokratuloilla pitää pystyä kattamaan paitsi kiinteistöjen ylläpito myös rahoituskulut eli käytännössä lainat ja niiden korot.
– Kummun kodeilla on ollut paljon velkaa perustamisajoista lähtien ja se näkyy vuokrissa. Yksityisellä harvoin on näin, Juuso Hieta sanoo.
Outokummun kaltaisia kaupunkeja ja kuntia on Suomessa paljon.
Alla olevasta kartasta voi katsoa, miten paljon valtion tukemien ara-kohteiden vuokrataso poikkeaa omassa kunnassasi markkinavuokrista.
Lähes viidesosa asunnoista on tyhjänä
Outokummussa vuokra-asuntojen ylitarjonta ja hintakilpailu ovat johtaneet siihen, ettei kaikkiin kaupungin vuokra-asuntoihin löydy enää asukkaita.
Viime vuonna Kummun kotien käyttöaste oli keskimäärin 84 prosenttia.
Venäjän hyökkäyssodan takia käyttöaste kävi 95 prosentissa, kun Outokumpuun muutti pakolaisia Ukrainasta. Kun vastaanottokeskus suljettiin, käyttöaste kääntyi taas laskuun.
Viime kesästä lähtien asukasmäärässä on näkynyt myös Kelan kiristyneet tukiehdot.
– Kymmeniä meidän vuokralaisia on kehotettu muuttamaan edullisempaan asuntoon, jollainen löytyy nyt yksityiseltä sektorilta, Juuso Hieta kertoo.
Tyhjät asunnot kuormittavat vuokrataloyhtiön taloutta
Kummun kotien taloustilanne on ollut vaikea jo pitkään, joten tyhjistä asunnoista pitää päästä eroon.
Viime vuonna yhtiö teki noin 360 000 euroa tappiota. Aiemmilta vuosilta alijäämää on kertynyt noin 2,9 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Juuso Hieta kertoo, että viime vuonna yhtiö purki kaksi rivitaloa Männikkökadulta ja tänä vuonna vuorossa on kaksi kerrostaloa Mikonkadulta.
Tappiota tuottavien talojen purkaminen vähentää kustannuksia jatkossa, mutta purkutyö vaatii pääomaa.
– Jos kiinteistöllä on vielä tasearvoa, se pitää kirjata alas. Vanhemman kerrostalon kohdalla kyse on noin 300 000 eurosta, joka pitää vähentää tuloksesta, Hieta arvioi.
Sen lisäksi maksettavaksi jää ainakin osa purkukustannuksista. Valtiolta voi hakea purkuavustusta, joka kattaa noin 70 prosenttia kuluista.
Tälle vuodelle avustuksiin on varattu viisi miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin viime vuonna myönnetyt avustukset.
Outokummun kaupunki tuli hätiin
Outokummussa talojen purkaminen ei onnistuisi ilman kaupungin tukea.
Kaupunginvaltuusto myönsi viime vuoden lopulla Kummun kodeille miljoonan euron pääomalainan. Keväällä hyväksyttäväksi tulee toinen saman suuruinen laina.
Ilman kaupungin apua Kummun kodit olisi vaarassa ajautua selvitystilaan.
Kaupunginjohtaja Päivi Lintumäen mukaan se olisi käynyt kaupungille kalliimmaksi kuin yhtiön lainoittaminen, sillä kaupunki on Kummun kotien ainoa omistaja ja taannut yhtiön lainat.
– Hyväksytty Kummun kotien talouden tervehdyttämisohjelma kantaa yhtiötä muutaman vuoden ajan, jonka jälkeen on tehtävä taas uusia päätöksiä, Lintumäki arvioi.