Kesän siltatyöt käynnistyvät pohjalaismaakunnissa – luvassa merkittäviä liikennevaikutuksia

Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella käytetään siltatöihin tänä vuonna noin kuusi miljoonaa euroa. Muun muassa 8-tiellä vaikutukset liikenteeseen tuntuvat jo huhtikuussa.

Kaivinkone töissä Tervolan siltatyömaalla.
Pohjalaismaakunnissa on tällä hetkellä 78 huonokuntoista ja 52 painorajoitettua siltaa. Korjaustarpeita on siis runsaasti, mutta rahoitus ei riitä kaikkien siltojen korjaamiseen tai uusimiseen. Arkistokuva. Kuva: Antti Ullakko / Yle
  • Ismo Vähäsarja

Pohjalaismaakuntien tieverkostoa parannetaan tänä vuonna muun muassa uusimalla ja korjaamalla siltoja.

Valtion ylimääräisen korjausvelkarahan ansiosta Etelä-Pohjanmaan ely-keskus voi käyttää tänä vuonna noin kuusi miljoonaa euroa maantiesiltojen remontteihin.

Korjausvelkarahan avulla huonokuntoisimpia siltoja voidaan korjata aikaisemmin, jolloin mahdolliset ongelmat tai kustannukset eivät ehdi kasvaa suuremmiksi.

– Määrärahan avulla kasvua hidastetaan siltoja korjaamalla myös pintaa syvemmältä, sanoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.

Siltatyöt alkavat vaikuttaa liikenteeseen huhtikuusta alkaen.

Korjausvelka kasvaa töistä huolimatta

Lapväärtinjoen silta valtatie 8 varrella Kristiinankaupungissa uusitaan. Työt alkavat huhtikuussa ja päättyvät joulukuussa.

Pedersöressä Joksholman sillan korjaus niin ikään 8-tien varressa alkaa myöhemmin tänä vuonna. Urakka kestää ensi vuoteen.

Pundarsbäckin siltatyöt Mustasaaressa tiellä 673, eli Rantatiellä, käynnistyvät ensi kuussa ja valmista on tarkoitus olla marraskuussa.

Lisäksi tämän vuoden aikana korjataan kymmeniä siltoja, joissa on lievempiä vaurioita tai muita turvallisuuspuutteita.

Suunnitteilla on myös kolmesta viiteen uutta siltaa, joiden rakentamisaikataulu tarkentuu myöhemmin.

Huonokuntoisten siltojen määrän kasvu ei hellitä tulevinakaan vuosina.

Väyläviraston mukaan siltojen keskimääräinen kunto heikentyy ensisijaisesti kahdesta syystä. Moni 1960–70-luvuilla rakennettu silta on vanhentunut ja muuttunut huonokuntoiseksi samanaikaisesti.

Toisena syynä on kunnossapidon kustannustaso. Se on 2020-luvun mittaan noussut pysyvästi korkealle, jolloin rahalla saadaan yksinkertaisesti vähemmän.