Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
– Posti voi lähteä, poliisi voi lähteä, mutta sitten kun lukio lähtee paikkakunnalta niin siitä alkaa alasajo.
Näin kuvailee pienten lukioiden merkitystä Suomen lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila.
Ex-rehtori Mattilan johtamaan yhdistykseen kuuluu 183 pientä lukiota eli noin puolet Suomen lukioista. Yhdistykseen kuuluvissa lukioissa on pääsääntöisesti alle 150 opiskelijaa, suurimmassa osassa huomattavasti vähemmän.
Nuoret ikäluokat pienenevät, mutta Mattilan mukaan kuntien halu pitää kiinni lukioista näkyy siten, että yksikään yhdistykseen kuuluvista pienistä lukioista ei ole lopettanut kuluneen neljän vuoden aikana.
Myös suurin osa Ylen kansanedustajakyselyyn vastanneista poliitikoista kannattaa pienten lukioiden säilyttämistä. Kansanedustajat tosin muistuttavat, että vastuu lukiokoulutuksen järjestämisestä on kunnilla, joiden välillä on suuria eroja.
Valtio voi kuitenkin ohjata kuntien toimintaa rahoituksen kautta.
Kunnat haluavat säilyttää lukionsa myös peruskoulun vuoksi.
Lukion lakkauttamisen myötä päteville aineenopettajille ei riittäisi tarpeeksi töitä, mikä vaikeuttaisi opettajien palkkaamista myös peruskoulua varten.
Esimerkiksi 36 opiskelijan Tervolassa sekä lukiota että peruskoulua johtaa Essi Varajärvi ja lähes kaikki opettajat opettavat sekä peruskoulussa että lukiossa.
– Lukion lakkauttaminen vaikuttaisi hyvinkin tuhoisasti kelpoisten opettajien määrään, Varajärvi sanoo.
Kansainvälisten opiskelijoiden hankkimiselle loppu?
Lukioista on pidetty kiinni muun muassa rekrytoimalla kansainvälisiä opiskelijoita, jotka opettelevat suomen kielen ja opiskelevat suomeksi.
Ulkomaalaisia opiskelijoita on eri puolilla Suomea jo noin sadassa lukiossa ja osa lukioista on riippuvaisia ulkomaalaisista opiskelijoista.
Pian kansainvälisten lukio-opiskelijoiden tulo Suomeen voi hiipua.
Hallitus valmistelee lukion ja toisen asteen ammattikoulutuksen muuttamista maksulliseksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan nykytilaan liittyy lieveilmiöitä. Toisen asteen opiskelijoita Suomeen välittävät tahot saattavat periä lähtömaan keskipalkkaan verrattuna suuria maksuja.
– Usean vuoden keskipalkan suuruiset maksut tarkoittavat, että opiskelijaksi hakeutuvat tai heidän perheensä velkaantuvat. Velkojen takaisinmaksu on asia, joka voi johtaa hyväksikäyttöön, ylijohtaja Petri lempinen toteaa.
Perussuomalaiset kritisoivat ”tekohengitystä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on kommentoinut aiemmin julkisuudessa, että ei ole järkevää haalia kouluihin veronmaksajien rahoilla opiskelijoita ulkomailta.
Kansainväliset opiskelijat puhuttavat myös perussuomalaisten kansanedustajien Miko Bergbomin ja Jenna Simulan Ylelle antamissa perusteluissa. Molemmat kannattavat pienten lukioiden säilyttämistä, mutta eivät keinolla millä hyvänsä.
- Miko Bergbom (ps.) Pieniä lukioita ei pidä väkisin tekohengittää raahaamalla toiselta puolelta maapalloa nuoria ihmisiä opiskelemaan veronmaksajien rahoilla. Kansainvälisten opiskelijoiden hankkimiselle löytyy myös ymmärrystä.
- Johanna Ojala-Niemelä (sd.) Pienten lukioiden mahdollistama kansainvälinen opiskelijavirta tuo uusia näkökulmia, osaamista ja työvoimaa erityisesti Lapin palvelu-, matkailu- ja hyvinvointialoille.
Poliitikot painottavat lukioiden yhteistyötä
Kansanedustajat painottavat yhteistyön mahdollisuuksia lukioiden välillä ja vastauksista selviää, että pieniä lukioita ei haluta pitää hengissä hinnalla millä hyvänsä.
- Jani Mäkelä (ps.) Nämä päätökset ovat kunnissa tehtäviä. Olen kuitenkin sillä linjalla, ettei nykyinen järjestelmä jossa tuetaan valtionosuuksilla merkittävästi enemmän pienillä paikkakunnilla lukiossa opiskelua, ole kovin mielekäs. Tuen pitäisi olla yhteismitallisempi.
- Mika Kari (sd.) On selvää, että lukioverkko tulee kutistumaan, kun lähes 40 prosentissa Suomen kunnista syntyy alle 25 lasta vuodessa. Meillä on kuitenkin erilaisia pieniäkin kuntia. Ennen kaikkea tarvitaan kuntien ja toisen asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä yhä enemmän tulevaisuudessa. Keskeistä on turvata laadukas opetus ja maksuton toinen aste jokaiselle nuorellemme.
- Pia Kauma (kok.) Koulutus kuuluu edelleen suurelta osin kuntien vastuulle. Vaikka lukiokoulutus vaatii myös rahaa, henkilökuntaa ja riittävän määrän opiskelijoita, ei ole järkevää sanella lukiokoulutuksen sijoittumista pienille tai suurille paikkakunnille ylhäältä Arkadianmäeltä tai ulkoapäin. Antaa kuntien tehdä itsenäisiä ratkaisuja ja toimia yhteistyössä naapureidensa kanssa.
”On tärkeä, että lukiot pystyvät panostamaan laatuun”
Vain harva kansanedustajista sanoo lukioiden keskittämiselle suoraan kyllä.
Perussuomalaisten hollolalainen kansanedustaja Jari Ronkainen katsoo, että isot lukiot pystyvät takaamaan paremmin laadukkaan koulutuksen ja siksi pienten lukioiden lakkauttaminen saattaa väistämättä olla edessä.
Ronkainen näkee, että pienet lukiot voivat olla kilpailukykyisiä oman erikoistumisalansa kautta.
– Valtion taloustilanne on sellainen, että meidän on käännettävä kaikki kivet, Ronkainen sanoo.