Koulujen uudet oppimisympäristöt voivat aiheuttaa tyytymättömyyttä, koska niitä ei käytetä, kuten on suunniteltu. Tätä mieltä on Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tekevä Riikka Alakoski.
Yle kertoi viime viikolla, että opettajat ovat tyytymättömiä avoimiin ja joustaviin oppimisympäristöihin.
Alakoski kertoo havainneensa tekeillä olevassa tutkimuksessaan, että tyytymättömyys on suurempaa niissä alakouluissa, joissa tiloja ei käytetä suunnitellulla tavalla. Asiaan vaikuttaa myös oppilasmitoitus.
Uudet kouluympäristöt on Alakosken mukaan suunniteltu tukemaan yhteisopettajuutta, eli mallia, jossa opettajat työskentelevät yhdessä. Monissa kouluissa kuitenkin työskennellään perinteisen luokanopettajamallin mukaisesti.
– Tämä saattaa olla yksi tekijä, miksi koetaan, etteivät tilat toimi.
Tiloja syytetään liian yksipuolisesti
Riikka Alakoski harmittelee yksipuolista vastakkainasettelua perinteisen ja uuden, toimivan ja toimimattoman välillä. On totta, että joissakin uusissa kouluissa on tehty epäonnistuneita tilaratkaisuja, mutta nämä korostuvat keskustelussa liikaa.
Uusiin kouluihin ei hänen mukaansa enää rakenneta täysin avoimia tiloja, vaan tilat tehdään muunneltavaksi.
Oppimisympäristö on myös fyysisiä tiloja laajempi kokonaisuus.
– Onhan myös vanhoissa kouluissa häiriöitä, mutta ei kukaan syytä niistä tiloja. Jos opettajat kokevat, että jokin koulu ei toimi, kokemus on varmasti ihan oikea, mutta vika ei välttämättä ole suoraan uusissa tilaratkaisuissa.
Kyse voi hänen mukaansa olla esimerkiksi siitä, että tilat on mitoitettu väärin tai muutosprosessi on kesken.
Vaikka uusia tiloja suunnitellaan tukemaan yhteisopettajuutta, Alakoski ei pidä järkevänä, että opettajia pakotettaisiin uusiin opetustapoihin.
– Yhteisopettajuus edellyttää työskentelytapojen merkittävää muutosta. Siihen pitää antaa aikaa. Opettajille pitäisi tarjota mahdollisuuksia nähdä, miten yhteisopettajuusmalli toimii, ja miten tiloja voidaan hyödyntää monipuolisesti, hän sanoo.
Myös opetussuunnitelmassa lähdetään siitä, että opettaja valitsee ryhmälle ja opetettavalle asialle parhaiten soveltuvat menetelmät, muistuttaa koulutuspäällikkö Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta.
– Jos ylhäältä päätetään, että käyttäkää näissä tiloissa tällaisia menetelmiä, niin häntä heiluttaa koiraa.
OAJ:n saaman palautteen mukaan tilaratkaisujen toimivuuteen vaikuttaa eniten, onko opettajia kuultu tiloja suunniteltaessa.
– Pahimmillaan avoimet tilaratkaisut ovat sellaisia, että työrauha kärsii riippumatta siitä, miten siellä työskentelee. OAJ on toistuvasti tuonut esiin, että käyttäjiä pitäisi kuunnella koulutiloja suunnitellessa. Julkisten varojen käytön kannalta ei ole järkevää, että tiloja joudutaan korjailemaan jälkikäteen, Salo huomauttaa.
Videolla Turun Yli-Maarian koulun oppilaat ja henkilöstö kertovat, mitä mieltä he ovat käytävättömästä koulusta.
Uudet kouluympäristöt
Äidinkielen ja kirjallisuuden professori Sara Routarinne uskoo yhteisopettajuuden olevan tulevaisuuden opetustyyli.
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella työskentelevän Routarinteen mukaan uudet oppimisympäristöt ja tilojen hyödyntäminen pitäisi huomioida koulutuksessa nykyistä paremmin.
Turun yliopistossa yhteisopettajuus ei ole koulutuksen painopisteenä. Koulutuksen osana kuitenkin harjoitellaan opettajien välistä yhteistyötä.
– Ei ole paluuta 50-luvun laatikkomaiseen pulpettirivistöön. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat luovia ja joustavia. Tunnistan itsessänikin välillä kaipuun vanhanaikaiseen järjestykseen, mutta maailma on muuttunut, ja koulun täytyy muuttua myös, Routarinne sanoo.