Laajamittainen laiton maahantulo on edelleen itärajan suurin riski, arvioi Kainuun rajavartioston uusi komentaja eversti Marko Saareks. Rajavartiolaitos harjoittelee maahantulon torjumista alkuvuonna harjoituksissa pitkin koko itärajaa.
Saareks aloitti Kainuun rajavartioston komentajana 1. helmikuuta 2025. Tässä jutussa hän vastaa kysymyksiin itärajan tulevaisuudesta.
Palaako itäraja enää koskaan ennalleen?
– On katsottava pitkällä perspektiivillä, mitä ennalleen tarkoittaa. Ihmiset mieltänevät rajan ennallaan oloksi vaiheen, jossa itärajan yli kulki merkittävästi turisteja ja kaupallista liikennettä. Se oli loppujen lopuksi aika lyhyt vaihe. Rajanylityspaikat varmasti avataan jossakin vaiheessa. On mahdoton arvioida, minkälaisena rajanylitysliikenne jatkuu, mutta huippuvuoteen 2012 Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä ei tulla palaamaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.
Voidaanko itärajalla palata normaaliin valtioiden väliseen kanssakäymiseen?
– Sekin vaatisi aika paljon muutoksia. Ensinnäkin Venäjän pitäisi palata kansainvälistä oikeutta kunnioittavaksi valtioksi. Voimme miettiä, miten realistinen tavoite se on.
Rajavartioston tehtävä on varautua. Mihin te nyt varaudutte?
– Kainuun rajavartiostolle merkittävin uhkakuva on, että loppuvuonna 2023 rajanylityspaikoilla koettu ilmiö siirtyisi maastorajalle. Riskin arvioitiin toteutuvan viime vuoden keväällä, mutta niin ei onneksi käynyt. Vuoden aikana olemme pystyneet parantamaan valmiuksiamme ja hankkimaan materiaalia. Itärajan esteaita tulee olemaan valmis tärkeimmillä kohdealueilla ensi vuoden loppuun mennessä.
Jos Venäjän talous heikkenisi voimakkaasti yhtäkkiä, mitä se tarkoittaisi?
– Välittömästi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen varauduttiin, että Venäjän taloudellinen tilanne heikkenisi niin, että ihmisiltä loppuisi ruoka. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö näin voisi tapahtua nykyäänkin, joten meidän on varauduttava tilanteeseen. Itse pidän mahdollisuutta pienenä, sillä venäläisten kyky sietää kurjia oloja tuntuu yllättävän meidät länsimaalaiset.
Minkälaista rajayhteistyö Venäjän kanssa on tällä hetkellä?
– Suomen ja Venäjän rajajärjestyssopimus on voimassa ja pidämme siitä kiinni. Tapaan venäläisen kollegani eversti Nikolai Averkijevin seuraavan kerran huhtikuussa, ja käsittelemme muun muassa rajatilannetta ja luvattomia rajanylityksiä. Olemme pystyneet sopimaan yhdessä esimerkiksi Suomesta Venäjälle karanneiden metsästyskoirien palautukset. Käytännön asiat hoituvat ja se on sekä Suomen että Venäjän intressi.
Minkälaisen arvon näet sillä, että käytännön asiat hoituvat Venäjän kanssa?
– Se on tehtävien suorittamisen kannalta hyvin tärkeää. Jos ei olisi keskusteluyhteyttä, eikä yhteistyö onnistuisi edes vähäisissä asioissa, tulisi moni asia rajavalvonnassa huomattavasti vaikeammaksi. Pienetkin asiat ovat sellaisia, joihin voi perustaa mahdollisen suhteiden palauttamisen tulevaisuudessa. Tämä henki on minun mielestäni läsnä myös rajaviranomaisten tapaamisissa, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan.