Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tämän jutun otsikko on provosoiva, mutta se on totta.
Teimme Ylessä palkkakoneen, joka kertoo miesten ja naisten välisestä palkkaerosta.
Tilastot osoittavat, että Suomessa miehet ansaitsevat lähes poikkeuksetta enemmän kuin naiset – myös silloin, kun koulutus ja pätevyys ovat täysin samat.
Tämän analyysin pääkuva on korutonta kertomaa. Vertailussa 623 eri tutkinnossa miehet ansaitsevat paremmin kuin naiset, ja vain 49 tutkinnossa tilanne on toisinpäin.
Kun tulkitsimme tilastoja, tuottaja esitti provosoivan kysymyksen: kummasta on enemmän hyötyä hyvän palkan saamisessa – korkeakoulututkinnosta vai siitä, että on mies?
Sitä kone ei ikävä kyllä kerro.
On kuitenkin kiinnostavaa, että vaikka naiset kouluttautuvat enemmän ja korkeammalle kuin miehet, palkoissa tämä ei näy naisten ylivoimana.
Kun puhutaan naisten ja miesten palkkaeroista, on helppoa vedota perinteisiin selityksiin.
Naiset hakeutuvat aloille, jotka ovat keskimäärin matalapalkkaisempia. Monilla naisvaltaisilla aloilla, kuten hoito- ja opetusaloilla, palkkataso on alhaisempi kuin miesvaltaisilla verrokeilla, kuten vaikka tekniikan alalla.
Perinteisesti paperitehtaalla työskentelevät matit saavat parempaa liksaa kuin sairaanhoitajan hommia paiskivat liisat.
Nämä syyt eivät kuitenkaan selitä saman tutkinnon ja saman alan sisäisiä palkkaeroja. Kun jennat ja joelit valmistuvat samaan aikaan lääkäreiksi, insinööreiksi tai kunnanvirkailijoiksi, joeleille löytyy jostain kumman syystä parempi palkka kuin jennoille.
Mikä sitten selittää, miksi samassa työpaikassa miehet ja naiset saavat erilaiset ansiot?
Ensinnäkin naisten urakehitystä hidastavat perhevapaat ja työelämän katkot, sanoo Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
Naiset käyttävät enemmän perhevapaita, ja se voi vaikuttaa urakehitykseen ja ansioihin pitkässä juoksussa.
Lapset ovat iso syy ja selittäjä myös kansainvälisesti. Toissa vuonna taloustieteen Nobel-palkinnon saanut Claudia Goldin tutki naisten asemaa työmarkkinoilla ja juuri lastenhoito nousi isoksi syyksi. Se on sitä edelleen Suomessakin. Lasten saaminen vaikuttaa naisten tuloihin merkittävästi, mutta miehillä taas vaikutus on vähäinen.
Toinen selitys huonommille ansioille on se, että naiset tekevät miehiä useammin osa-aikatyötä. Se vaikuttaa sekä ansioihin että eläkekertymään.
Kokonaisansioihin vaikuttavat lisät ja ylityöt, joita miehet saattavat tehdä enemmän kuin naiset, Kauhanen arvioi.
– Naiset tekevät edelleen enemmän palkatonta työtä kotona, Kauhanen sanoo. Miesten on helpompi näin tehdä ylitöitä.
Lisäksi naiset ja miehet työskentelevät usein erityyppisissä yrityksissä, ja yrityksillä on erilaiset palkkatasot. Tätä kutsutaan valikoitumisvaikutukseksi.
Urallakin miehet etenevät naisia helpommin. Vaikka ammattinimike olisi sama, miehet sijoittuvat useammin korkeammille tehtävätasoille ja palkkaryhmiin.
– Miesten ja naisten välillä voi olla eroja palkkaneuvottelutaidoissa, Kauhanen arvioi.
Mikään näistä selityksistä ei ole luonnonlaki, jota ei voisi muuttaa.
Miesten ja naisten palkkaerot lähtevät jo uran alusta. Tilastot kertovat, että naiset saavat jo uran ensi vuosina keskimäärin matalampaa palkkaa samalla tutkinnolla ja alalla kuin miehet.
Silloin ei ole vielä ehditty hankkia lapsia.
Hankalasti on selitettävissä sekin, että kun miehet ja naiset ovat samalla alalla ja samassa tehtävässä, palkkaero ei häviä. Se on pienempi, mutta olemassa.
Voiko esimerkiksi olla, että miesten urakehitystä tuetaan ja heitä nostetaan johtotehtäviin nopeammin?
Ehkä on syytä kysyä, mitä työpaikoilla tehdään – tai jätetään tekemättä – tasa-arvon eteen.
Julkinen keskustelu herää usein, kun naisten ja miesten palkkaeroista julkaistaan uusia tilastoja. Sen jälkeen palataan normaaliin.
Jostain syystä naisten johtamissa yrityksissä naiset saavat tasa-arvoisempaa palkkaa kuin miesten johtamissa.
Siis naispomot maksavat naisille parempaa palkkaa kuin miehet.
Mistä se kertoo?
Katso myös: