Viestiä puhtaasta vesivoimasta toistavat paitsi vesivoimayhtiö Kemijoki oy myös ympäristöministeriö, energiateollisuuden etujärjestö Energiateollisuus ry, valtion kestävän kehityksen neuvontayhtiö Motiva ja vihreän energian tuottajana profiloituva valtioenemmistöinen pörssiyhtiö Fortum, joka omistaa 63,7 prosenttia Kemijoki oy:n tuottamasta sähköstä.
Kaikki ne vetoavat IPCC:n (hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin) vesivoiman suoran päästön käsitteeseen.
Kemijoen vesivoiman kasvihuonekaasupäästöt todettiin merkittäviksi jo yli 30 vuotta sitten. Tutkimukset teetti tuolloin itse vesivoimayhtiö Kemijoki oy.
Yhtiö kuitenkin on vaiennut teettämästään tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan päästöt moninkertaisia yhtiön ilmoitukseen nähden
Kemijoki oy:n ilmastolinjauksen mukaan Suomessa vesivoiman keskimääräinen kasvihuonekaasupäästö on Lokan tekojärven metaanipäästö huomioiden korkeintaan 30 grammaa hiilidioksidiekvivalenttia per tuotettu kilowattitunti sähköä (30 g CO2e/kWh).
Hiilidioksidiekvivalentti tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen (metaani, hiilidioksidi) yhteismittaa.
Luku on merkittävästi pienempi kuin mitä Kemijoesta on todettu sekä vanhoissa että uusissa tutkimuksissa.
Ensimmäiset metaani- ja hiilidioksidipäästötutkimukset teki Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. Mittaukset tehtiin Kemijoki oy:n rakennuttamilla Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä ja silloin suunnitteilla olleen Vuotoksen tekojärven alueella vuosina 1994–1995.
Tuolloin Kemijoen vesivoimatuotannon päästöksi arvioitiin 230 grammaa hiilidioksidiekvivalenttia per tuotettu kilowattitunti sähköä. Myöhemmin arvio oikaistiin ja päästö oli 115 grammaa. Se on lähes neljä kertaa suurempi kuin jokiyhtiön nykyään levittämä käsitys 30 gramman päästöstä.
Uusimmat mittaukset Kemijoki oy on teettänyt Ilmatieteen laitoksella 2023–2024. Vuoden 2023 touko-lokakuun Lokan metaani- ja hiilidioksidituloksia esiteltiin Ilmatieteen laitoksen verkkoseminaarissa maaliskuussa 2024.
Yle sai haltuunsa seminaarissa esitetyn oheisen kuvan mittaustuloksista. Ilmatieteen laitos ei halua kommentoida tuloksia, koska tilaaja Kemijoki oy ei sitä salli. Ilmatieteen laitoksen mukaan kuitenkin etenkin metaanipäästön mittauksessa on epävarmuutta.
Professori: Päästöt vastaavat suuren ihmisjoukon hiilijalanjälkeä
Kemijoki oy:n johtajan Janne Alan mukaan uusien tutkimusten valossa Lokan tekojärven kasvihuonekaasupäästöt vastaavat luonnontilaisen järven päästöjä. Määriä Ala ei suostu kertomaan. Alan ja Ilmatieteen laitoksen mukaan Lokan yhä jatkuvan kasvihuonekaasututkimuksen tulokset julkaistaan, kun ne ovat valmiit.
Ilmatieteen laitoksen vuoden 2023 mittausten pohjalta Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman johtaja, professori Mikko Sipilä laski Ylen pyynnöstä Kemijoen vesistön elinkaaripäästön. Sipilä on ilmakehätieteilijä ja erikoistunut ilmakehän hiukkastutkimukseen.
Lokan päästöksi Sipilä laski 55,1 grammaa hiilidioksidiekvivalenttia per tuotettu kilowattitunti sähköä. Luku on suurempi kuin IPCC:n globaali keskiarvo 24 g tai Kemijoki oy:n viestittämä Suomen vesivoiman keskiarvo ”korkeintaan” 30 grammaa.
– Pelkästään Lokan altaan vuotuiset päästöt ovat neljännesmiljoona hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Se vastaa noin 35 000 suomalaisen hiilijalanjälkeä tai lähes seitsemää prosenttia Suomen teollisuuden päästökauppaan kuuluvista päästöistä, Sipilä arvioi.
Sipilän laskelmissa on mukana vain vajaan kuuden kuukauden päästöt, jotka Ilmatieteen laitos mittasi toukokuun ja lokakuun välillä vuonna 2023. Puuttuvat yli kuusi talvikauden kuukautta nostaisi lukua, sillä päästöjä tapahtuu myös talvella.
Sipilän mukaan pitäisi selvittää Lokan lisäksi myös Porttipahdan tekojärven, voimakkaasti säännösteltävien Kemijärven ja Kemijoen pääuoman järvimäisten patoaltaiden päästöt.
Toisaalta Lokan ja Porttipahdan alle jääneiden soiden luonnontilan aikainen metaanipäästö pitäisi arvioida, jotta tiedetään vesivoimatuotannon aiheuttama lisäys.
– Altaiden alle jääneiden soiden ja metsien hiilidioksidinielu on kääntynyt lähteeksi. Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, mikä allasrakentamisen aiheuttama lisäys kasvihuonepäästöihin on, arvioi Sipilä.
Vanhoissa laskelmissa mukana myös toinen tekoallas
1990-luvun mittauksissa myös Porttipahta oli mukana. Lokkaa karummalle maaperälle rakennetun Porttipahdan päästöt olivat pienemmät, mutta eivät mitättömät.
Raportin toinen kirjoittaja oli VTT:n silloinen tutkija Seppo Hellsten. Hänen mukaansa kyseessä oli pioneeritutkimus, jossa kehitettiin maastomittausmenetelmä.
– Alkuperäisessä raportissa oletettiin, että veden pinnalta kelluvilla kammioilla mitattu metaanivirta oli samaa suuruusluokkaa kuin vedenalaisilla suppiloilla kerätty kuplina ilmakehään purkautuva kaasu.
Hellstenin mukaan 2000-luvun alussa todettiin, että kelluvat kammiot keräsivät myös kuplien kautta vapautuvan metaaniin.
– Alkuperäiset tulokset olivat karkeasti kaksinkertaisia, Hellsten sanoo.
Hellstenin mukaan talviaikana ei pystytty tekemään luotettavia mittauksia, joten todennäköisesti avovesikauden aikaiset mittaukset ovat antaneet liian suuria tuloksia vuoden keskiarvojen laskemisessa.
Tutkimuksia ei julkaistu ja ne merkittiin luottamuksellisiksi. Tutkijoilla allekirjoitettiin VTT:llä vaitiolosopimus.
Päästöjen selvittäminen on ajankohtaista ja tärkeää
Kysymys vesivoiman päästöistä on ajankohtainen. Orpon hallitus haluaa puhtaana pitämänsä vesivoiman lisärakentamista Kemijoen vesistöön. Useampi yhtiö suunnittelee alueelle pumppuvesivoimaloita. Hallitus onkin avannut valtion energiatuen vesivoimalle ja asettanut pumppuvoimalat etusijalle lupajonossa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (rkp.) kehuivat Kemijoki oy:n uusia vesivoimahankkeita puhtaiksi elokuussa 2023 ollessaan Kemijoki oy:n vieraina Rovaniemellä. Ministeri Mykkänen totesi vierailutiedotteessa vesivoiman olevan ”puhdasta perusvoimaa”.
Ilmakehätieteilijä Sipilä ja ympäristö- ja luonnonvarataloustieteilijä Antti Iho Itä-Suomen yliopistosta pitävät vesivoiman hiilijalanjäljen selvittämistä tärkeänä.
Iho oli vasta tekemässä valtioneuvostolle tutkimusta vesienhoidon vaikutuksesta säätövoimaan. Hänen mukaansa vesivoiman painoarvo suomalaisessa säätövoimakeskustelussa tulee nimenomaan siitä, että sillä ei katsota olevan ilmastovaikutuksia.
– Tässä vaiheessa joudumme hyväksymään sen, että vesivoimamme hiilijalanjälki tekojärvivesistöissä on suuri. Voimme yhä päättää, miten käytämme altaita. Meidän tulee selvittää etenkin sitä, mikä ilmastovaikutus on Kemijoella tuotetulla joustavalla sähköntuotannolla.
Kemijoen vesivoimaloiden säännöstely on viime vuosina muutettu aiempaa nopeammaksi. Säännöstelytapa nostaa ja laskee joen veden pintaa rajusti ja nopeasti. Ekologisesti se on erittäin haitallista ja tekee ilmaston lämpenemisen heikentämistä jäistä entistä vaarallisempia virkistyskäyttäjille ja kalastajille. Tätä paikallisten humpaamiseksi kutsumaa veden nopeaa nousua ja laskua moni tutkija epäilee kasvihuonekaasupäästöjen lisääjäksi.
– Eloperäisten alueiden peittäminen vedellä vapauttaa hiljalleen sinne kertynyttä hiiltä ja voimistaa kasvihuonekaasupäästöjä. Veden pinnan voimakas humpaaminen oletettavasti voimistaa vapautumista, arvioi Iho.