Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Nelipäiväinen työviikko on työelämässä haluttu, mutta yhä melko harvinainen.
Lähes 40 prosenttia suomalaisista olisi ainakin jossain määrin valmis tinkimään palkastaan, jos työaikaa lyhennettäisiin, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n kyselytutkimuksessa.
Silti harva valitsee lyhentää työviikkoaan pysyvästi.
Selvitimme, miksi nelipäiväinen työviikko ei ole nykyistä suositumpaa.
Haave hellittämisestä voi törmätä talouteen
Suomessa on paljon työntekijöitä, joiden palkka ei meinaa riittää elämiseen. Jos kaikki tienestit menevät pakollisiin kuluihin, tuloja ei ole mahdollista pudottaa satasilla.
Tekemällä yhden päivän vähemmän, nettopalkka ei putoa viidenneksen, koska samalla verot vähenevät.
Nettotulojen lisäksi eläkepotti pienenee, jos työtä tekee pitkään vain neljänä päivänä.
Riikka Kantola otti lisäpäivän itselleen
Riikka Kantola päätti kokeilla 80-prosenttista työaikaa. Hän työskentelee hoitajana Attendon vanhustenhoitoyksikössä Kärkölässä.
Vaikka hoitajan palkka ei ole suuri, päätös ei aiheuttanut taloudellisia huolia, sillä hän on ollut tarkka rahoistaan.
Vapaapäivinä hän lepää, näkee kavereita ja kummilapsiaan sekä mökkeilee.
Lisävapaat ovat tuoneet hyvää myös työnantajalle, koska Kantola huomaa jaksavansa fyysisesti paremmin. Alkavat nivelvaivat ja migreeni ovat helpottaneet.
– Ei tarvitse syödä särkylääkkeitä niin paljon. Mielestäni sairauspoissaolotkin ovat vähentyneet.
Kantola on tehnyt lyhyempää työaikaa yli vuoden, mutta ei osaa sanoa, aikooko jatkaa nelipäiväisenä uransa loppuun.
Työelämä on rakennettu viisipäiväiseksi
Tietoa nelipäiväisen työviikon yleisyydestä Suomessa ei ole. Se tiedetään, että osa-aikatyötä tehdään vähemmän kuin monessa Euroopan maassa, esimerkiksi Hollannissa ja Ruotsissa.
Monissa työpaikoissa neljä päivää viikossa työskentelevät vakituiset työntekijät ovat säännön vahvistava poikkeus. Harvinaisuus riippuu alasta. Esimerkiksi kaupan- ja ravintola-alalla erilaiset osa-aikaisuudet ovat yleisiä, mikä on harvoin työntekijän tahto.
Tavallisesti ihmiset tekevät nelipäiväistä viikkoa määräaikaisesti. Nelipäiväistä pyydetään esimerkiksi osittaisten perhevapaiden, oman terveyden tai opiskeluiden vuoksi. Monissa tapauksissa työntekijä saa palkan lisäksi tukea valtiolta.
Tutkijoiden mukaan iso este nelipäiväisen työviikon yleistymiseen on suomalainen työkulttuuri.
Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtorin Timo Anttilan mielestä Suomessa on nelipäiväisyyttä kohtaan kielteisempi asenne kuin monessa muussa maassa. Meillä ajatellaan helposti, että lyhyempää työaikaa tekevä ei ole täysi työntekijä.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropponen kertoo, että jos työpaikalla vain muutama tekee nelipäiväistä työviikkoa, he voivat kokea jäävänsä ulkopuolelle. Moni myös kokee joutuvansa tekemään viiden päivän työt nopeammin.
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne vaikuttaa työnantajien suhtautumiseen. Joillain aloilla kärsitään osaajapulasta, mutta silti suomalaisilla yrityksillä ei ole ollut laajamittaista painetta houkutella työntekijöitä joustavilla työajoilla.
Esimies päättää, haittaako nelipäiväisyys vai ei
Kysyimme kymmeneltä suurelta työnantajalta linjauksia nelipäiväisestä työviikosta. Harvassa paikassa oli tehty yleistä linjausta asiaan.
Työaikalain mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä, jos tämä niin haluaa sosiaalisesta tai terveydellisestä syystä. Silti kieltäytyminen on mahdollista.
Nelipäiväinen työviikko aiheuttaa lähes poikkeuksetta lisäjärjestelyjä työnantajalle. Jää siis esimiehen harkinnan varaan, onko haitta liian suuri vai ei.
Pienemmät yritykset eivät innostu koko työyhteisön nelipäiväisestä työviikosta. Pari vuotta sitten Suomen Yrittäjien teettämässä kyselyssä lähes 60 prosenttia yrittäjistä kertoi, ettei halua kokeilla nelipäiväistä edes niin, että työntekijöiden palkka alenisi.
Laajamittaisempi nelipäiväisyys edellyttäisi yrityksissä tuotannon ja töiden merkittäviä uudelleenjärjestelyitä. Uusia työntekijöitä täytyisi palkata, ja se lisäisi yrityksen hallinnollista taakkaa sekä mahdollisesti myös kustannuksia, kertoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg.
– Töiden järjestely on pääosin koettu toimivaksi. Lähtökohta on, että työtä tehdään suurimmassa osassa viitenä päivänä.
Perhevapaat saivat pohtimaan lisävapaata
Lahtelainen Jani Männistö on vuoden alusta tehnyt töitä Lahden museoiden tuottajana maanantaista torstaihin.
Perjantai on Männistön ja vajaan kaksivuotiaan tyttären yhteinen päivä. Silloin Männistö hoitaa perheen taaperoa ja tekee perjantaisiivouksen.
Ajatus lisävapaapäivästä syntyi kotona perhevapaalla. Männistön työnkuva on uusi, joten hommien hoitamien neljässä päivässä ei ole ollut ongelma.
Männistö nauttii kolmannesta vapaapäivästään ja haaveilee nelipäiväisyyden jatkamisesta. Kuvioihin astuu kuitenkin raha. Tällä hetkellä Männistö saa Kelalta tukea, joten tulot eivät ole pudonneet kovin paljon.
– Nelipäiväinen työviikko houkuttelee. Tuntuu tasapainoisemmalta keskittyä neljä päivää töihin, ja sitten on kolme päivää muita asioita.
Nelipäiväisyyden sijaan kiirettä pois
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sekä SAK ovat esittäneet, että ensi vaalikaudella järjestettäisiin laaja kokeilu nelipäiväisestä työviikosta.
Asiantuntijoita mietityttää nelipäiväisen työviikon edistäminen.
– Suomessa on aika maltilliset työajat, jos verrataan koko muuhun Eurooppaan. Lomat ovat sangen hyvät. Työaikatutkijan näkökulmasta epäilen hiukan, miksi juuri Suomessa tarvittaisiin nelipäiväinen työviikko, sanoo Anniina Ropponen Työterveyslaitokselta.
Monissa työaikakokeiluissa havaittiin, että kiire kasvoi. Asiantuntijoiden mielestä työpäivän vähentäminen ei ole paras lääke tunteeseen, että työelämässä mennään jaksamisen rajoilla.
Työyhteisöjen täytyisi yhdessä löytää keinoja vähentää kiirettä.
– Tulisi hakea huokoisuutta työpäivään. Yritetään nähdä ruokatauot ja iltapäivän kahvi arvostettuina asioina, joille löytyy aidosti paikka.
Korjattu 30.1.2025 kello 12.21: Elinkeinoelämän keskusliiton kysely on korjattu Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n kyselyksi.