Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Verottaja keräsi reilun miljardi euroa kirkollisveroa vuonna 2023, noin sata miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Keskimäärin kirkollisvero oli vuonna 2023 hieman yli 400 euroa maksajaa kohti.
Postinumeroittain tarkastellessa suurinta keskimääräistä kirkollisveroa, 595 euroa vuodessa, maksettiin Ahvenanmaan Lemlandissa postinumeroalueella 22160 Järsö.
Maksetun veron suuruus vaihtelee maksajan kunnallisverotuksessa verotettavan ansiotulon määrän sekä kunnittain vaihtelevan kirkollisveroprosentin mukaan.
Kirkollisveroa maksavat Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenet. Veropotti kasvoi vuonna 2023, vaikka kirkkoon kuuluvien määrä jatkoi laskuaan.
Kasvu johtui hallituksen veroratkaisuista, jotka siirsivät verotuksen painopistettä kunnilta valtiolle.
Verotuksen muutoksen arvioidaan kasvattavan kirkon verotuloja jopa vuoteen 2030 asti, vaikka jäsenmäärän arvioidaan vähenevän edelleen.
Ylen koneeseen on koottu tietoja kirkollisverosta postinumeroalueittain. Lemlandin Järsön jälkeen suurinta keskimääräistä kirkollisveroa maksettiin Kirkkonummen Sundsbergissä, 588 euroa vuodessa.
Koneesta näkee myös, kuinka moni postinumeroalueen asukkaista maksoi kirkollisveroa vuonna 2023. Suurin osuus kirkollisveroa maksaneita oli viime vuonna Pieksämäellä postinumeroalueella 77220 Neuvola, 73,5 prosenttia. Pienin osuus, 11 prosenttia, oli puolestaan Espoon Otaniemessä.
Ylen kone näyttää alueiden erot
Kirkollisveroja voi tarkastella Ylen koneesta, johon on koottu väestön maksamia veroja postinumeroalueittain.
Kone perustuu Verohallinnon viime joulukuussa julkaisemiin tulo- ja verotietoihin vuodelta 2023. Koneesta voi myös katsoa, minkä verran veronalaisia ansio- ja pääomatuloja eri alueilla on viime vuonna saatu.
Kirkollisvero on yhdestä kahteen prosenttia
Kirkollisvero on muuttunut viime vuosina vain vähän. Prosentti on evankelis-luterilaisissa seurakunnissa tänä vuonna keskimäärin 1,7.
Pienin veroprosentti on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniainissa, tasan yksi. Korkeimmillaan vero on muun muassa Toholammilla, Sottungassa ja Lestijärvellä, 2,0 prosenttia.
Viime vuodesta kirkollisveroprosentti nousi yhteensä 20 kunnassa, eniten Kolarissa, 0,2 prosenttiyksikköä.
14 kunnassa kirkollisvero laski viime vuodesta, eniten hieman yli puoli prosenttiyksikköä Joutsassa ja Luhangassa.
Ortodoksisissa seurakunnissa kirkollisvero on keskimäärin 1,95 prosenttia.
Alimmillaan se on Turun seudulla 1,75 prosenttia ja korkeimmillaan 2,25 prosenttia Pohjois-Suomessa.
Alla olevasta taulukosta voit katsoa oman tai muun kunnan kirkollisveroprosentin tälle vuodelle. Taulukon voi järjestää kunnittain korkeimmasta veroprosentista alhaisimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa.
Taulukkoa ladataan