Kutturan kylän asukkaita huolestuttaa Lapin liikennestrategian lausuntokierroksella tehty esitys maantieyhteydestä erämaan halki Pokan tielle. Kuttura–Repojoki-nimelläkin tunnettu tiehanke on jälleen nostettu pöydälle 15 vuoden jälkeen.
Asia nousi esiin, kun Puolustusvoimat antoi lausuntonsa Lapin liiton liikennestrategiasta. Puolustusvoimien mukaan tieyhteys valtatieltä Pokan tielle olisi tärkeä kansallisen turvallisuuden kannalta.
Lausuntokierroksen jälkeen Lapin liiton hallitus palautti liikennestrategian jatkovalmisteluun. Puolustusvoimien toive on valmistelussa mukana.
Lapin liiton suunnittelujohtaja Paula Qvick sanoo, että Kutturan ja Pokan tien välille tarvitaan kunnollinen tieyhteys, joka mahdollistaa raskaan ja jatkuvan huoltoliikenteen kaikkina vuodenaikoina.
– Kansallinen turvallisuus on huomioitava kaavoituksessa, muuten tekisimme lainvastaisen kaavan, kirjoittaa Qvick sähköpostitse.
Kylän asukas ei vakuutu puheista kansallisen turvallisuuden puolesta
Paikalliset eivät ole suunnitelmista innoissaan. Tiehanketta vastustava adressi on tähän mennessä kerännyt yli 4 000 nimeä.
Kutturalainen Korinna Korsström-Magga ihmettelee, miksi juuri heidän kylänsä liittäminen maanteitse Pokan tiehen olisi tarpeellista. Kittilän suuntaan pääsee jo Inarin ja Sodankylän kautta. Puheet turvallisuudesta eivät häntä vakuuta.
– Minä en ole ikinä nähnyt, että armeija voisi tuoda minulle turvallisuutta. Minun turvallisuuteni on metsässä itsessään, Korsström-Magga toteaa.
Kutturassa pelätään, että tieyhteys toisi mukanaan enemmän ongelmia kuin varsinaista hyötyä. Korsström-Magga kertoo, että jo tällä hetkellä alueella on toimintaa, joka häiritsee niin asukkaita kuin poronhoitoa.
– Satelliittikuvasta voi nähdä, miten Kutturantien laidat ovat kuin iäkkään miehen harva päänahka, metsä on hakattu ja siinä kulkee sivuteitä ristiin rastiin. Metsästäjät pääsevät autoilla kulkemaan vaikka kuinka syvälle metsään. Poro on metsän eläin ja se tarvitsee rauhaa, sanoo Korsström-Magga.
Kylän asukkaat vastustivat tiehanketta jo 15 vuotta sitten. Silloinen hanketta vastustava adressi keräsi vajaat 5 000 nimeä.
Saamelaiskäräjät ja alueen paliskunnat vastustavat tiehanketta
Lapin liitto ja Saamelaiskäräjät pitävät neuvottelukokouksen tiistaina 19.11. ja asialistalla on myös Kutturan tiehanke. Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi kertoi aiemmin Ylelle, että Saamelaiskäräjät ei kannata uusien teiden rakentamista tärkeille erämaa-alueille, kuten Hammastunturin erämaahan, jonka halki suunniteltu tie menisi.
Hanke kohdistuu Sallivaaran ja Hammastunturin paliskuntien porolaitumille. Sallivaaran paliskunta on kertonut Ylelle vastustavansa tien rakentamista. Tiehanketta vastustavan adressin mukaan myös Hammastunturin paliskunta vastustaa hanketta.
Tutkija ihmettelee, miksi Lapin liitto laittaa Puolustusvoimien tarpeet muiden edelle
Puolustusvoimien tarpeet ovat Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Suomen liityttyä Natoon korostuneet entistä enemmän myös pohjoisessa. Tutkija Laura Junka-Aikio on tuoreessa tutkimuksessaan pohtinut, miten militarisaatio Pohjois-Suomeen etenee. Hänen mukaansa militarisaatiota edistetään Lapissa ja Saamenmaalla kuin kyse oli asuttamattomasta, tyhjästä alueesta.
Junka-Aikio näkee, että tällainen ajattelutapa voi johtaa paikallisten ja saamelaisten äänten ja oikeuksien sivuuttamiseen.
Hän uskoo, että jos lähtökohdaksi otettaisiin se, että on olemassa monia risteäviä maankäyttötapoja, niin militaarinen maankäyttökin voisi perustua kestävämmille käytännöille.
– Saamelainen poronhoito, jolla on vahva alkuperäiskansaoikeuksien suoja, on iso toimija. Puolustusvoimilla kuten kaikilla muillakin pohjoisessa toimivilla toimijoilla on velvollisuus ottaa se tosissaan huomioon.
Kutturan tiehanketta vastustetaan paikallisesti laajasti. Junka-Aikio ihmetteleekin, miksi Lapin liitto vetoaa niin suuresti juuri Puolustusvoimien lausuntoon. Hän uskoo sen kertovan tästä maailman ajasta.
– Tällaisilla isoilla infrahankkeilla on monia kerrannaisvaikutuksia, jotka luotautuvat pitkälle tulevaisuuteen. Jos tällaisia hankkeita edistetään lyhytnäköisesti Puolustusvoimien perustelut edellä ilman demokraattista keskustelua, niin näkisin sen todella isoksi ongelmaksi aluekehityksen kannalta.