Kuopiolainen Länsi-Puijon koulu lähetti oppilaiden vanhemmille Wilma-viestin, jossa sanotaan koulun tekevän oppilaasta lastensuojeluilmoituksen, jos oppilaan epäasiallista käytöstä ei saada loppumaan.
Yle näytti haltuunsa saamansa viestin Opetushallituksen juristi Olli Korhoselle. Hänen mukaansa tekstin voi lukea siten, että lastensuojeluilmoituksen tekemistä käytettäisiin koulussa kurinpitokeinona.
Opetushallituksen kanta on, että näin ei voi toimia.
Perusopetuslaissa on säädetty erikseen kurinpitokeinot, joilla voidaan puuttua oppilaiden epäasialliseen käyttäytymiseen. Kurinpitotilanteiden yhteydessä on mahdollista, että tilanteessa on tarpeen tehdä myös lastensuojeluilmoitus, mikäli sen tekemisen edellytykset täyttyvät.
Rehtori: Ei ole kurinpitokeino
Koulun lähettämässä viestissä kerrotaan ensin koulussa alkaneesta käyttäytymisen tehovalvontajaksosta.
Jakson aikana kaikki epäasiallinen käytös merkitään tuntimerkintöihin. Kolmea opettajan huomautusta päivän aikana seuraa Wilma-merkintä. Kolme epäasiallisen käytöksen merkintää johtaa kasvatuskeskusteluun. Jos epäasiallinen käyttäytyminen jatkuu edelleen, seuraa jälki-istunto ja asian käsittely yksilöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä.
Tämän jälkeen viestissä lukee: ”Tilanteen jatkuessa koulu kirjaa lastensuojeluilmoituksen.”
Länsi-Puijon koulun rehtori Saila Tirkkonen kiistää, että koulu käyttäisi lastensuojeluilmoitusta kurinpitokeinona. Suoraa vastausta siihen, miksi viestissä mainitaan lastensuojeluilmoituksen tekemisen mahdollisuus, hän ei sano.
– Se on aina vihoviimeinen keino. Keino hankkia apua koko perheelle, Tirkkonen sanoo.
Tirkkosen mukaan koululla on selkeät kriteerit, milloin lastensuojeluilmoitus tehdään. Syy voi olla esimerkiksi oppilaan epäasiallinen käytös.
– Lastensuojeluilmoitus tehdään esimerkiksi silloin, kun oppilas on radikaalin väkivaltainen tai käyttää koulussa päihteitä tai haitallisia aineita, esimerkiksi vapea.
Tirkkosen mukaan näissä tapauksissa kysytään ensin neuvoa lastensuojelusta.
– Häiriökäyttäytymiseen, kuten jatkuvaan huuteluun tunnilla, pystytään tarttumaan koulun omilla keinoilla.
Kuopion kaupungin perusopetuspäällikkö Mika Kuitusen mukaan myös kaupungin linjaus on, ettei lastensuojeluilmoituksen tekemistä voi käyttää kurinpitokeinona.
Myöskään koululla toteutettavat tehovalvontajakson toimenpiteet eivät ole kaupungin linjaamia.
Lastensuojeluilmoituksen merkitystä ei ymmärretä
Lastensuojelun keskusliiton lastensuojelutiimin erityisasiantuntija Julia Kuokkasen mielestä on harmillista, jos lastensuojeluilmoituksen tekemisellä pelotellaan, koska sitä kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Viesti on voimakas.
– Ihmiset kokevat, että lastensuojelu on viranomaistaho, joka vie lapsen pois kotoa, vaikka se ei ole niin, Kuokkanen sanoo.
Sijaishuolto ja huostaanotto ovat viimeiset toimenpiteet, jota edeltää moniammatillisen työryhmän apu koko perheelle.
– Karkeasti arvioituna moniammatillisen avun osuus on lastensuojelusta huomattava, kertoo Kuokkanen.
Koulu voi tehdä oppilaasta lastensuojeluilmoituksen, jos huomataan, että oppilaalla on hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oppilaan oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Siihen, milloin koulu tekee lastensuojeluilmoituksen, ei ole tarkempaa ohjeistusta.
– Tilanne pitää arvioida oppilaskohtaisesti. Kokonaisuus ratkaisee, Kuokkanen sanoo.
Koulussa ei tarvitse kuitenkaan olla varmuutta siitä, täyttyvätkö lastensuojeluilmoituksen kriteerit. Ilmoituksen tekemiseen riittää aito huoli lapsen hyvinvoinnista. Opettajakin voi soittaa oman alueen lastensuojeluun ja kysyä neuvoa.
Sosiaalityöntekijät arvioivat, tarvitseeko perhe lastensuojelun apua vai ei. Lastensuojeluilmoitus ei automaattisesti käynnistä lastensuojelun asiakkuutta.
