Euroopan keskuspankki laskee talletuskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. Nyt EKP:n tärkein ohjauskorko eli talletuskorko on 3,75 prosenttia ja sitä lasketaan siis 3,5 prosenttiin.
Talletuskorko ohjaa markkinakorkoja, kuten euribor-korkoja, joihin esimerkiksi asuntolainojen korot on tavallisimmin sidottu.
Markkinoiden odotus korkojen laskusta on jo näkynyt siinä, että esimerkiksi 12 kuukauden euribor on painunut alle kolmeen prosenttiin.
EKP laskee tärkeintä ohjauskorkoaan eli talletuskorkoa 3,5 prosenttiin. Markkinakorot pyrkivät ennakoimaan keskuspankin korkopäätöksiä. Tänään 12 kk:n euribor laski 2,93 prosenttiin.
Asuntorahoittamiseen keskittyneen Hypon pääekonomisti Juho Keskisen mukaan markkinakorkojen lasku voi tarkoittaa satojen eurojen säästöä lainanhoitokuluissa.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagardelta ei saatu selvää vinkkiä siitä, miten koronlaskut jatkuvat.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen tulkitsee Lagarden viestiä kuitenkin niin, että keskuspankki laskee seuraavan kerran korkojaan viimeistään joulukuussa.
– Markkinat tulevat miettimään onko mahdollista, että lokakuussakin laskettaisiin korkoa, mutta tästä ei annettu vinkkejä.
Heiskanen arvioi, että myös 12 kuukauden euribor jatkaa laskuaan, mutta ei välttämättä tasaisesti. Joka tapauksessa ensi vuoden lopussa markkinakorot olisivat jo 2 – 2,5 prosentin välillä.
– Markkinat ovat ehkä hiemankin liiankin optimistisia sen suhteen, kuinka nopeasti korot laskevat. Välillä voi olla, että 12 kuukauden euribor jopa nousee, jos odotuksissa petytään, Heiskanen ennakoi.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin mukaan nyt voidaan odottaa neljännesprosenttiyksikön koronlaskuja kolmen kuukauden välein.
Korkojen laskuodotuksille antaa pohjaa yleisen hintojen nousun eli inflaation hidastuminen. Tuoreimman tiedon mukaan inflaatio oli euroalueella 2,2 prosenttia. Edellisen kerran hintojen nousu oli näin hidasta yli kolme vuotta sitten, heinäkuussa 2021.
EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio noin kahdessa prosentissa. Lagarden esittelemän EKP:n uuden talousennusteen mukaan hintojen nousu pysyy ensi vuonna keskimäärin 2,2 prosentissa ja vuonna 2026 se hidastuu 1,9 prosenttiin.
Palkkojen nousu ratkaisee paljon
Suomen talouden kannalta korkojen lasku olisi ollut jo kauan perusteltua, sillä täällä hintojen nousu on kaikkien euromaiden hitainta.
Heinäkuussa EKP:n seuraama yhdenmukaistettu inflaatio oli Suomessa vain 0,5 prosenttia. Nopein vauhti oli Belgiassa, 5,4 prosenttia.
Pankki seuraa nyt erityisesti palkkojen nousuvauhtia. Lagarde sanoo palkkojen nousevan ”ripeään tahtiin”, mutta nousupaine on kuitenkin lievenemässä.
Keskuspankin asema on vaikea. Samalla kun hintojen nousua esimerkiksi Belgiassa pitäisi jarrutella korkeilla koroilla, pitäisi talouden vauhtia kiihdyttää esimerkiksi Suomessa ja Saksassa matalilla koroilla.
EKP heikensi uudessa ennusteessaan arviotaan euromaiden talouskasvusta. Tänä vuonna kasvua tulisi 0,8 prosenttia, ensi vuonna 1,3 ja sitten 1,5 prosenttia.
Talousennusteen heikentäminen omalta osaltaan puoltaa jatkoa korkojen laskemiselle.