Savukosken Kuoskun kylän maamerkki on Suomen pisin yksityissilta. Kovia kokenut silta on lähes liikennöintikelvoton. Tästä huolimatta sillan yli ajavat päivittäin kuorma-autot, lukuisat henkilöautot ja myös koulukuljetukset.
Romahtamispisteessä olevien kaiteiden lisäksi pintalankut ovat hyvin kuluneet ja heikentäneet entisestään sillan kantavuutta.
Selvitysten mukaan sillan rantapenkereet kaipaavat kipeästi uudistamista ja lisäksi virta on vienyt maata
toisen virtapilarin anturan alta.
Sillan takana on 16 vakituisesti asuttua taloa, joista kaksi on maatilaa sekä yhdeksän loma-asuntoa. Aivan sillan kupeessa lypsykarjatilaa pitää Essi Kelloniemi miehensä ja pienten lasten kanssa.
– Kyllähän silta on meidän toiminnan kannalta tosi tärkeää, koska maitoauto hakee maitoa joka toinen päivä ja lisäksi siltaa käyttävät esimerkiksi rehu- ja polttoaineautot.
Yksityissillan korjauskustannuksiksi on arvioitu lähes miljoona euroa sekä sen lisäksi on rakennettava kiertotie, koska muuten kulku pysähtyy täysin.
– Se tietenkin hirvittää, että kuinka isoksi se oma osuus kasvaa, arvioi tilannetta nuori maitotilayrittäjä.
Jotain vanhaa jää uuteen siltaan
Vuonna 2015 ely-keskus totesi Tenniöjoen sillan korjaustarpeet. Seuraavana vuonna Savukosken kunta tilasi suunnitelman uuden sillan rakentamiseksi.
– Kun se ensimmäinen siltasuunnittelma valmistui, niin heti todettiin, että tiekunnalla eikä myöskään Savukosken kunnalla ole varaa tehdä sellaista siltaa, vaikka siihen saataisiin maksimaaliset valtionavustukset, kertoo Kuoskun eteläpuolentien hoitokunnan puheenjohtaja Reijo Hukkanen.
Suunnitellun betonirakenteisen sillan kustannusarvio oli 2,05 miljoonaa euroa. Siihen saatiin myös ely-keskukselta 75 prosentin tukipäätös. Lisäksi eduskunta myönsi puolen miljoonan euron lisätuen kunnan ja tien hoitokunnan omavastuun kattamiseksi.
– Valtiovarainministeriöstä tuli kuitenki ilmoitus, että lain mukaan lisätukea ei ole mahdollista myöntää ely-keskuksen myöntämän tuen lisäksi, joten siltahanke jäi sen vuoksi taas seisomaan, muistelee Hukkanen.
Kului muutama vuosi ja Tenniöjoen silta rapistui rapistumistaan. Siltahanke oli kaivettava esille uudelleen.
Hukkasen mukaan vuoden 2020 tienoilla alettiin kunnan kanssa selvittää, voitaisiinko nykyisen sillan teräsrakenteita hyödyntää, jotta saataisiin peruskorjaus toteutettua halvemmalla.
– Selvisi, että teräspalkit ovat lähes uudenveroiset ja kantavuuslaskennalla varmistettiin, että sillan nykyisiä teräsrakenteita voidaan hyödyntää myös leveämpänä puukantisena siltana. Sillan kustannusarvio on hieman alle miljoona euroa ja olemme saaneet siihen 85 prosentin tukipäätöksen ely-keskukselta, toteaa Reijo Hukkanen.
Siltaremontin aikana tarvitaan vaihtoehtoinen kulkumahdollisuus asukkaille. Käyttökelpoista tietä ei ole eikä jäätie ja väliaikainen silta olleet vaihtoehtoja virtaavaan Tenniöjokeen. Valtiolta oli mahdollisuus saada tukea vanhan korjaamiseen, mutta ei kokonaan uuteen tiehen.
Tämä pakotti etsimään helpointa ja halvinta vaihtoehtoa. Siihen löytyi vanha pasinatie, jonka kautta pääsee Metsähallituksen ylläpitämälle metsäautotielle Kuoskusta etelään. Kiertotie pidentää matkaa Savukoskelle noin 30 kilometriä, mutta takaa sentään kulkumahdollisuuden.
Tiesuunnitelmat on nyt tehty ja vaadittavan 2,7 kilometrin tiepätkän korjaamisen kustannusarvio on noin 150 000 euroa. Ely-keskuksesta vahvistetaan, että tien korjaamiseen on varattu rahaa ja tukea on tulossa 70 prosenttia.
– Tenniöjoen sillan korjaukseen on myönnetty avustus aiemmin ja kiertotielle myönnetään nyt 70 prosentin perusparantamisavustus. Tähän rahat on säästetty jo vuoden 2023 varoista, vahvistaa projektipäällikkö Jukka Rantajärvi Lapin ely-keskuksesta.
Rantajärven mukaan tieavustukseen varauduttiin, koska siltaa ei voida korjata ilman kiertotietä.
Savukosken kunnan osuudeksi jää silta- ja tiehankkeesta omavastuuosuus, joka on kolme viidesosaa osuudesta, johon ely-keskuksen tuki ei riitä.
Savukosken kunnan teknisen johtajan Sami Ämmälän mukaan kiertotien rahoituspäätös käydään lisätalousarviokäsittelynä normaalia käsittelytietä siten, että päätös siitä saadaan lokakuun 14. kunnanvaltuuston kokouksessa.
Puheenjohtajalta on vaadittu pitkää pinnaa
Reijo Hukkanen puolisoineen osti Kuoskusta metsää ja vanhan talon loma-asunnoksi seitsemän vuotta sitten eläkepäivien varalle. Se vei hänet Kuoskun eteläpuolentien hoitokunnan puheenjohtajaksi ja tahtomattaan iäisyyshankkeen vetäjäksi.
Useissa teollisuuden hankkeissa vetäjänä toimineen miehen insinööritaidot ovat olleet kultaakin kalliimpia monimutkaisissa kiemuroissa, joihin hän on hankkeissa joutunut.
– Ensimmäiseksi tiekunnan kokouksissa, joissa tiestä oli päätetty tehtiin oikaisuvaatimuksia ja sen jälkeen kun se oli mennyt yksityistietoimitukseen, niin tehdystä päätöksestä valitettiin maaoikeuteen, luettelee Hukkanen tapahtumia.
Päätöksestä haettiin valitusoikeutta Korkeimmasta oikeudesta heti kun maaoikeus ehti käsitellä valituksen. Loppukesällä hoitokunta sai lopulta Korkeimman oikeuden päätöksen olla antamatta valituslupaa maaoikeuden päätöksestä.
Hukkanen on tyytyväinen, koska vihdoin on mahdollista aloittaa tien rakentaminen, vaikka tien täyttömaa joudutaankin hakemaan kunnan soramontulta noin seitsemän kilometrin päästä.
Hukkanen olisi vaimonsa kanssa lahjoittanut omalta maaltaan täytemaata tienrakentamiseen, mutta sille ei ole myönnetty maanottolupaa, koska siitä valitettiin eikä enää ehditä käydä siitä omaa oikeustaistelua.
– Kiertotie pitää rakentaa vielä ennen talvea, koska silloin voidaan sillan korjaaminen aloittaa niin ajoissa kuin mahdollista ensi kesän kynnyksellä. Tuen saaminen edellyttää, että sillan on oltava valmis ensi vuoden loppuun mennessä.
