Kunnissa tuskaillaan vuoden alussa voimaan astuvaa muutosta, jossa päävastuu maahanmuuttajien kotoutumisesta siirtyy kunnille.
Samanaikaisesti kotoutumiseen osoitettuja määrärahoja kuitenkin leikataan reippaasti, mikä vaikeuttaa Suomeen saapuneiden kotouttamista.
Sitä kuusi suurinta kaupunkia on kritisoinut paljon: kunnille tulee uusia velvoitteita ja samalla niille annetaan vähemmän rahaa niiden toteuttamiseen.
Laki asettaa erilaisia velvoitteita kotouttamiskoulutukseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä kielikoulutukseen.
– Meidän tulee tarjota laajempaa kielikoulutusta. Se tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajalta tullaan testaamaan jatkossa hänen kielitaitoaan joko ruotsista tai suomesta, Oulun kaupungin maahanmuuttoasioista vastaava sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä selventää uudistusta.
Budjettiriihessä hallitus päätti leikata valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia 58 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Samalla myös muut säästöt osuvat maahanmuuttajia koskeviin palveluihin. Esimerkiksi tulkkauskustannuksista valtio aikoo säästää hieman yli 3 miljoonaa euroa.
Kotoutumisesta leikataan, vaikka se on usein askel kohti suomalaista työelämää
Ensi vuonna voimaan astuva kotoutumislain kokonaisuudistus heikentää myös kunnille maksettavaa laskennallista korvausta pakolaistaustaisten henkilöiden kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä.
Nykyinen kiintiöpakolaisista maksettava neljän vuoden korvausaika lyhenee kolmeen vuoteen. Muista pakolaistaustaisista maksettava kolmen vuoden korvausaika lyhenee kahteen vuoteen. Tähän ryhmään sisältyvät myös tilapäistä suojelua saavat, eli käytännössä Suomeen paenneet ukrainalaiset.
Hallituksen mukaan uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa julkista taloutta ja lisätä maahanmuuttajien omaa vastuuta kotoutumisesta.
Tässä on omat haasteensa, sillä kaikki maahanmuuttajat eivät ole samalla sivulla Suomeen tullessaan.
– On maahanmuuttajia, jotka tulevat pääsääntöisesti työn tai koulutuksen perässä. Heidän kykynsä ja halunsa kotoutua on erilainen, kuin osalla maahanmuuttajista, joilla saattaa olla haasteita luku- ja kirjoitustaidossa, Penttilä toteaa.
Sellaisissa tapauksissa kotoutuminen alkaa aivan eri pisteestä kuin vaikkapa opiskelemaan tulevilla, ja polku toivottuun työelämään pitää rakentaa pidemmän kaavan mukaan.
Entä se julkisen talouden vahvistaminen?
Tällä vuosituhannella työllisyyden kasvu on perustunut maahanmuuttoon, ja Helsingin työikäisen väestön kasvu on ollut vahvaa viime vuosina juuri maahanmuuton ansiosta, Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen sanoo.
Gassenin mukaan kotoutumiskoulutukset ovat tutkitusti tehokas keino lisätä työllisyyttä ja sitä myöten verotuloja, mikä tekee tilanteesta haastavan.
– Me emme voi jättää ihmisiä ilman palveluita ja odottaa, että he oppivat kotona peilin edessä suomea. Suomessa on edelleen hyvin vaikea työllistyä ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Väestön kasvun suhteen tilanne on sama myös Oulussa: merkittävä määrä kaupunkiin muuttavista on maahanmuuttajataustaisia.
Koko kaupungissa maahanmuuttajien kokonaismäärä on kuuden ja seitsemän prosentin välillä koko väestöstä. Asukasmäärässä se on noin 11 000–13 000 oululaista.
Kolmesta tuhannesta viime vuonna Ouluun muuttaneesta noin kaksi tuhatta oli maahanmuuttajataustaisia.
– Me tiedämme, että meidän työväestön määrä ei kasva, ainoa kasvu tulee maahanmuutosta. Meidän täytyy koko yhteiskuntana kiinnittää maahanmuuttajien kotoutumiseen erityistä huomiota, Mika Penttilä summaa.
Kotoutumisesta leikkaamisen ja maahanmuuttajien työllistymisen välillä on siis ristiriita.
Myös hallituksen esityksessä arvioidaan kotoutumista edistävien palveluiden supistamisen kunnissa heikentävän todennäköisesti maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä.
Esityksen vaikutusarviossa nähdään riski sille, että kotoutumisen palveluiden rahoituksen leikkaaminen johtaisi pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menojen kasvamiseen ja tulojen vähenemiseen.
Kuntaliitto: kunnat eivät välttämättä halua enää yhtä paljon kiintiöpakolaisia
Kiintiöpakolaisista ja pakolaistaustaisista kunnille maksettavaan laskennalliseen korvaukseen kohdistuvat säästöt alkaisivat vaikuttaa vuonna 2027, kun vuoden 2025 alusta alkaen maahan saapuvien korvausajat lyhenisivät. Hallitus arvioi esityksessään säästöjen olevan vuonna 2027 yhteensä noin 12,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2028 noin 26,6 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan kunnille maksettavien korvausten leikkaaminen voi vaikuttaa kuntien halukkuuteen vastaanottaa kiintiöpakolaisia.
Kunnilla on ollut ja on tärkeä rooli Suomen humanitääristen velvoitteiden täyttymisessä.
Suomeen saapuu vuosittain ennalta päätetty määrä kiintiöpakolaisia: vuonna 2023 heitä oli 1050, tänä vuonna 500 kiintiöpakolaista. Ero turvapaikanhakijoihin on siinä, että kiintiöpakolaisille osoitetaan suoraan Suomeen saapuessa kunta, mihin he asettuvat.
Jos siis kunnille maksetaan vähemmän tukea kotoutumiseen, voi niillä olla vähemmän halukkuutta vastaanottaa kiintiöpakolaisia.
– Vähentyneet korvaukset voi suoraan vaikuttaa kuntien resursseihin, joilla he esimerkiksi hoitavat vastaanoton koordinointia ja palvelujen järjestämistä kiintiöpakolaisille, Kuntaliiton Maija Lehtimaa arvioi.