Nämä viisi rakennusta kilpailevat Arkkitehtuurin Finlandiasta

Voittajan valitsee Ylen toimittaja Antti Kuronen. Palkinto julkistetaan 7. lokakuuta.

Kuvakombossa yskityiskohta Tammelan stadionilta, Opistorakennus Lastun kattoikkunasta ja Lamminrahkan koulun ruokasalista.
Muun muassa Tammelan Stadion, Lastun opistorakennus ja Lamminrahkan koulu kisaavat Arkkitehtuurin Finlandiasta. Kuva: Tuomas Uusheimo, Hannu Rytky, Niclas Mäkelä. Kuvakombo: Susanna Pesonen / Yle
  • Anton Vanha-Majamaa

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto jaetaan nyt 11. kertaa. Palkinnon jakaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Palkintoon ei liity rahaa.

Palkinnosta kilpailee viisi kohdetta. Voittajan valitsee Ylen sotareportteri Antti Kuronen, joka kertoo SAFA:n tiedotteessa miettineensä arkkitehtuuria maailman konflikteja kiertäessään.

– Suomessa hienoa on se, että yleishyödyllisiin rakennuksiin panostetaan eri puolilla maata, ei pelkästään kaupunkien keskustoissa. Tasa-arvo, ketään ei jätetä, on edelleen tärkeä arvo Suomessa.

Palkinnon esiraatiin kuuluivat esiraadin puheenjohtaja, professori Jenni Reuter, arkkitehdit Harri Hautajärvi ja Kirsi Korhonen sekä professori Matti Sanaksenaho. Esiraadin sihteerinä toimi arkkitehti Paula Huotelin.

Tällaisia ehdokkaat ovat.

Hyytiälän metsäasemassa japanilaista henkeä

Toiminta Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kenttäasemalla käynnistyi vuonna 1910 Juupajoella. Viime vuonna valmistui metsäaseman uusi päärakennus.

Hyytiälän metsäasema ulkoa. Kolme toisiinsa kävelysilloilla yhdistyvää puurakennusta, joissa on loivat katot.
Hyytiälän metsäasema henkii japanilaista puuarkkitehtuuria. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy

Esiraati toteaa, että japanilaisesta puuarkkitehtuurista vaikutteita ottaneen rakennuksen erityisyys piilee ennakkoluulottomassa konseptissa. Neljästä paviljongista koostuvan rakennuksen tilaratkaisut ovat niin yksinkertaisia, että käytäviä ei juuri tarvita. Asuntoihin on omat sisäänkäynnit suoraan terassita, joten varusteet on helppo jättää ulos kuivumaan.

Hyytiälän metsäasema sisältä. Oleskelutilaksi sisustettu tila, jonka kaikki pinnat on vaaleaa puuta. Vasemmalla suuret ikkunat ja oikealla portaikko.
Metsäaseman valoisat sisätilat. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy

Rakennuksen suunnittelusta vastasivat Arkkitehdit Rudanko + Kankkusen Hilla Rudanko (pääsuunnittelija), Mikko Kilpeläinen, Kuisma Rasilainen, Kiira Piironen ja Anssi Kankkunen.

Lamminrahkan koulutuskeskus on valoisa ja kaunis

Raadin mukaan Lamminrahkan kolmikerroksisen koulutuskeskuksen tiili- ja puupinnat tuovat miellyttävän tunnelman – sisätilat ovat ”valoisat ja kauniit”. Ne ovat myös monikäyttöiset, ja esimerkiksi keskusaulan ruokala soveltuu myös oleskelu- ja kokoontumispaikaksi.

Lamminrahkan koulu ulkoa. Puinen kolmiosainen viistokattoinen rakennus. Etualalla puita ja kasveja.
Lamminrahkan koulun puinen viistokattoinen rakennus. Kuva: Niclas Mäkelä

Monipuolinen piha metsikköineen tarjoaa paikkoja leikille, liikunnalle ja opetukselle.

Rakennusta pidetään esimerkkinä onnistuneesta kuntayhteistyöstä: sen on rakennuttanut Kangasalan kaupunki, mutta se palvelee myös lähistöllä asuvia tamperelaisia.

Lamminrahkan koulu sisältä. Vaalealla puupaneelilla verhoiltu tila. Portaikon kaide on mustaa metallia. Alhaalla koulun ruokasali, jossa vaaleasta puusta pöydät ja tuolit.
Koulutuskeskuksen sisätiloja kuvataan monikäyttöisiksi ja valoisiksi. Kuva: Niclas Mäkelä

Lamminrahkan koulukeskuksen suunnittelivat Verstas Arkkitehtien Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva, Ilkka Salminen, Mika Lundberg ja Teemu Aarnio.

Lastu edustaa kestävää rakentamista

Järvenpäähän rakennetun STEP-koulutuksen, entisen Seurakuntaopiston, uudessa Lastu-rakennuksessa on hyödynnetty puuta ”kiinnostavasti ja viimeistellysti”, esiraati toteaa.

Opistorakennus Lastu, valkoinen puurakennus. Ulkosivu verhoiltu pystysuorilla laudoilla.
Valkoinen Lastu-rakennus on arkkitehtuuriltaan ”veistoksellinen”. Kuva: Hannu Rytky

Puurakenteista kampusta kuvaillaan mittakaavaltaan inhimilliseksi ja arkkitehtuuriltaan veistokselliseksi. Rakennuksen sydän on aulan leveä porras, jonka ympärille opetustilat jäsentyvät. Pääaulan isot ikkunat avautuvat järvelle, ja kattolyhtyjen kautta saadaan epäsuoraa luonnonvaloa rungon keskelle.

Opistorakennus Lastu sisältä. Kauttaaltaan vaaelasta puusta rakennettu tila, jossa portaikko ja kaksi kerrosta. Ikkunoista paistaa luonnon valoa.
Lastun leveä porras on rakennuksen sydän. Opetustilat ovat sen ympärillä. Kuva: Hannu Rytky

Suunnittelusta vastasivat OOPEAA:n Anssi Lassila (pääsuunnittelija ja vastaava arkkitehti), Tuuli Tuohikumpu (lupa- ja toteutusvaiheen projektiarkkitehti) ja Timo Etula (luonnosvaiheen projektiarkkitehti).

Tammelan Stadion luo monimuotoista, urbaania kulttuuria

Tampereen keskustaan viime keväänä valmistunut Tammelan Stadion on ”veistoksellisuudessaan vaikuttava”. Katsomon katos on ripustettu vaijerein, minkä ansiosta katsomossa ei ole pilareita, ja jokaiselta penkiltä näkee kentälle esteettömästi.

Ilmakuva Tammelan stadionista. Kerrostalojen keskellä stadion, jonka katos näyttävät kaartuvan keskelle. Reunoilla valkoiset kerrostalot.
Tammelan Stadion valmistui viime keväänä Tampereen ydinkeskustaan. Kuva: Tuomas Uusheimo

Muun muassa jalkapallon Veikkausliigassa pelaavan Ilveksen kotistadionin sisätiloja kuvaillaan huolella suunnitelluiksi. Arvokkain piirre on stadionin kyky ”luoda monimuotoista, urbaania kulttuuria kaupungin keskustaan”.

Tammelan stadion. Vihreällä kentällä pelataan jalkapalloa, yleisö taputtaa katsomossa. Katsomoa suojaa katos mutta kentän yläpuolella ei ole katosta.
Stadionin katsomoista on esteetön näkymä kentälle. Kuva: Tuomas Uusheimo

Stadionin suunnittelusta vastasivat JKMM Arkkitehtien Samuli Miettinen (pääsuunnittelija), Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela ja Juha Mäki-Jyllilä sekä projektiarkkitehdit Alli Bur, Harri Koski ja Kristian Forsberg.

Tapiolan kirkko kunnioittaa Ruusuvuoren arkkitehtuuria

Tapiolan kirkko peruskorjattiin kosteuteen ja ilmanvaihtoon liittyneiden haasteiden vuoksi. Vuonna 2021 valmistuneessa peruskorjauksessa kirkosta onnistuttiin tekemään toimivampi, terveellisempi ja turvallisempi.

Tapiolan kirkko ulkoa päin iltahämärällä. Betoni rakenteinen, laatikkomainen rakennus, jossa yhdellä sivulla isot ikkunat.
Tapiolan kirkon peruskorjauksessa on kunnioitettu sen alkuperäistä ulkoasua. Kuva: Hannu Rytky

Kirkon korjaus edustaa nykyistä restaurointi-ihannetta, esiraati toteaa, jossa lisäysten tulee olla mahdollisimman huomaamattomia. On kuin Aarno Ruusuvuoren vuonna 1965 suunnittelemalle rakennukselle ei olisi tehty mitään.

Tapiolan kirkko sisältä. Kirkkosali, mustat pitkät kirkon penkit, laattalattia ja korkea harmaa kivisenä. Alttarilla yksinkertainen musta risti ja vasemmalla urut.
Kirkon restauroinnista vastaa Arkkitehtuurin Finlandian viime vuonna voittanut arkkitehtitoimisto. Kuva: Hannu Rytky

Tapiolan kirkon peruskorjauksen suunnittelusta vastasivat AFKS Arkkitehtien Jari Frondelius (pääsuunnittelija), Jaakko Keppo, Juha Salmenperä ja Riitta Tuomisto (projektiarkkitehti).

AFKS Arkkitehdit suunnitteli myös vuonna 2023 Arkkitehtuurin Finlandian voittaneen päiväkoti Martta Wendelinin.