Hintojen nousu kiihtyi vastoin odotuksia euroalueella heinäkuussa.
Inflaatio kiihtyi Eurostatin alustavien tietojen mukaan 2,6 prosenttiin vuoden takaisesta.
Alkuviikon arviossaan Nordea odotti inflaation hidastuvan heinäkuussa lähemmäksi Euroopan keskuspankin tavoitetta, kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä.
Erityisesti asuntovelallisia inflaation vauhti kiinnostaa, sillä useimpien lainakuluihin vaikuttavat markkinakorot eli euriborit seurailevat Euroopan keskuspankin korkopäätöksiä.
Tarkoittaako hintojen nousun kiihtyminen, että EKP:n syyskuulle uumoiltu koronlasku ja markkinakorkojen odotettu halventuminen siirtyisikin pidemmälle?
Ei välttämättä, mutta se on mahdollista, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
– Yhden kuukauden luvut eivät yleensä ole kovin merkittäviä. Nyt inflaatio on kuitenkin ollut muutaman kuukauden korkeampaa kuin mitä sen olisi suonut olevan, että päästäisiin kahden prosentin tavoitteeseen, Heiskanen sanoo.
Markkinoilla EKP:n seuraavaa koronlaskua kuitenkin odotetaan inflaatiouutisten jälkeenkin syyskuulle. Tähän Heiskanenkin uskoo, mutta ei varauksetta.
– Jos inflaatio on elokuussakin odotettua korkeampaa, se vähentää koronlaskun todennäköisyyttä syyskuussa.
Mitä tämä tarkoittaisi suomalaisille?
– Suomi on kohtalaisen korkoherkkä maa, mielestäni tämä olisi meille huono uutinen.
EKP:n päätökset nostaa tai laskea ohjauskorkoa vaikuttavat markkinoiden odotuksiin ja sitä kautta markkinakorkoihin.
Ohjauskoron laskun siirtyminen kauemmaksi tulevaisuuteen pitäisi siis lainan hoitokuluja pidempään korkeammalla tasolla.
Suomessa kuluttajahintojen nousu on ollut Suomessa jo pitkään EU:n kahden prosentin inflaatiotavoitteen alla.
Keskimäärin unioni ei ole onnistunut painamaan inflaatiotaan tuolle tasolle.
Täällä ei enää tarvittaisi inflaatiota suitsivaa korkeampaa ohjauskorkoa, mutta keskuspankki päättää ohjauskorosta koko euroaluetta ajatellen.
Tästä voi olla Heiskasen mukaan Suomelle hyötyä.
– Jos muualla Euroopassa on kovempia palkkapaineita ja meillä palkkamaltti säilyy, niin Suomen viennin kilpailukyky voi kohentua ja talous saada lisää vauhtia.
Danske Bank odottaa koronlaskua vasta joulukuussa
Markkinoiden reaktio inflaatioon jäi yllättävästä kiihtymisestä huolimatta vaatimattomaksi, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
Suomen suosituin asuntolainan viitekorko, kahdentoista kuukauden euribor laski hieman alle 3,4 prosenttiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna.
Päivän lukujen ruotimista tärkeämpää olisi Kuusiston mukaan katsoa palvelusektorin kehitystä.
– Siinä pitäisi näkyä selkeämpiä hidastumisen merkkejä ennen syyskuuta, että korkoja voitaisiin silloin laskea.
Palvelualoilla eli esimerkiksi kahviloissa, hotelleissa ja pankeissa hinnat nousivat heinäkuussa neljä prosenttia vuodentakaisesta.
– Palveluinflaatio on edelleen liian nopeaa, ja siksi Dansken näkemys on, että EKP:n seuraava koronlasku on vasta joulukuussa, Kuusisto sanoo.
Sillä, koska keskuspankki päättää korkoa laskea, ei Kuusiston mukaan kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä.
– Siitä kuitenkin vallitsee selkeä yksimielisyys, että korkojen laskusykli on käynnistynyt ja korkoja vähitellen lasketaan tämän ja ensi vuoden aikana.
Katso, miten Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde luonnehti inflaatiota edellisessä korkokokouksessa.