EU:ssa kärjistyy kilpailu akkuteollisuuden investoinneista, koska sähköautoihin tarvitaan yhä enemmän akkuja. Kilpailua käydään valtiontuilla, ja Suomen mahdollisuudet kilpailussa ovat vähintäänkin rajoitetut.
– On epärealistista ajatella, että Suomi tai muutkaan pienemmät EU-maat pystyisivät kilpailemaan Saksaa, Ranskaa ja joitakin Itä-Euroopan maita vastaan absoluuttisissa tukisummissa, sanoo Suomen malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.
Suomen malmijalostus on valtion erityistehtäväyritys, jonka yksi tehtävä on houkutella akkuteollisuuden investointeja Suomeen.
Hietasen mukaan Suomen olisi nyt mietittävä tarkkaan, miten se aikoo toimia tilanteessa, jossa valtion tuilla on yhä suurempi merkitys ulkomaisten suorien investointien saamisessa esimerkiksi akkuteollisuuteen.
– Miten varmistamme sen, että ero kilpailijamaihin ei muodostu liian isoksi, Hietanen kiteyttää.
Suomi onkin muuttamassa aiemmin varsin tiukkaa valtiontukipolitiikkaansa. Tammikuussa hallitus ilmoitti uudesta 400 miljoonan euron tukiohjelmasta vihreän siirtymän investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
Kehysriihessä sovittiin myös 150 miljoonan euron verohelpotuksesta vihreän siirtymän investoinneille. Verovähennystä voisi saada tehdyn investoinnin arvon perusteella enintään 20 prosenttia ja enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohti. Yhtiö maksaisi siis vähemmän veroa tulevista voitoistaan.
Tukisummat kasvavat kasvamistaan
EU-maat myöntävät nyt akkuteollisuuden yhtiöille suuria valtiontukia houkutellakseen akkuteollisuuden investointeja omaan maahansa.
Luultavasti suurimman yksittäisen tukisumman on tähän mennessä myöntänyt Saksa, joka antaa ruotsalaiselle akkuteollisuusyhtiölle Northvoltille 902 miljoonaa euroa. Northvolt rakentaa akkukennotehtaan Heiden kaupunkiin Pohjois-Saksaan.
Northvoltin mukaan ilman tukirahaa tehdas olisi mennyt Yhdysvaltoihin.
Erityisen paljon tukea eri hankkeille on myöntänyt myös Unkari, josta on Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan muodostumassa Euroopan akkuteollisuuden keskus. Maassa on osaltaan avokätisen tukipolitiikan ansiosta jo kymmeniä akkutehtaita joko rakenteilla, suunnitella tai valmiina.
Myös muissa EU-maissa jaetaan nyt huomattavia valtiontukia akkutehdasinvestointien houkuttelemiseksi. Kysymys on kymmenien miljoonien ja satojen miljoonien eurojen tukipaketeista yksittäisille hankkeille.
Esimerkiksi Ranska myöntää yksittäiseen akkutehdashankkeeseen tukea yli 650 miljoonaa euroa.
Riittävätkö Suomen tukirahat?
Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietasen mukaan Suomeen on suunnitteilla kaksi akkumateriaalitehdasta, jotka ovat lähimpänä toteutumista. Haminaan on suunnitteilla kiinalaisen CNGR:n tehdas ja Kotkaan kiinalaisen Beijing easpring material technologyn tehdas.
Suomen malmijalostus on molemmissa hankkeissa vähemmistöosakkaana. Kummastakaan tehtaasta ei ole vielä tehty investointipäätöstä.
Toimitusjohtaja Matti Hietasen mukaan molempien tehtaiden toteutuminen riippuu osaltaan siitä, minkälaisia tukia ja kuinka paljon Suomi aikoo niille myöntää.
– On selvä, että saatavilla on oltava samantyyppisiä tukia kuin kilpailevat investoinnit muualla Euroopassa ovat saaneet, Hietanen sanoo.
Riittävätkö Suomen tähän mennessä päättämät tukisummat sitten Haminan ja Kotkan akkumateriaalitehtaiden toteutumiseen?
– Uskon, että Haminan ja Kotkan osalta nämä tukielementit ovat riittäviä, jos ne otetaan tehokkaasti käyttöön ja keskitetään riittävän selkeästi isoille investoinneille, Matti Hietanen sanoo.
Vihreän siirtymän investointeja on Suomessa kuitenkin suunnitteilla kymmenien miljardien eurojen arvosta. Hallituksen tukirahat voivat loppua nopeasti kesken, jos useampi isompi hanke tarvitsee merkittävää tukea.