Euroopan keskuspankin neuvosto päätti odotetusti keskeisen ohjauskorkonsa alentamisesta. Talletuskorkoa lasketaan prosenttiyksikön neljänneksellä, eli neljästä prosentista 3,75 prosenttiin.
Koronalennukset tulevat voimaan 12.6. alkaen.
Lisäksi perusrahoitusoperaatioiden korko on tuolloin 4,25 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttia. Myös niitä siis laskettiin prosenttiyksikön neljänneksellä.
EKP:n neuvosto katsoi, että hintapaineet ovat heikentyneet ja inflaatio-odotukset ovat laskeneet kaikilla tarkasteluväleillä. Sen mukaan rahoitusolot on pidetty kireinä vaimentamalla kysyntää ja pitämällä inflaatio-odotukset ankkuroituina inflaatiotavoitteeseen.
Toisaalta, EKP toteaa, että viime vuosineljännesten suotuisasta kehityksestä huolimatta euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen korkeat palkkojen vahvan nousun vuoksi, ja inflaatio pysynee tavoitetta nopeampana vielä hyvän aikaa ensi vuoden puolellakin.
Suoria lupauksia suunnasta ei herunut
Se myös ilmoittaa, että neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan muun muassa inflaatiota koskevat arviot tehdään kokous kokoukselta.
– Markkinat tekevät sen mitä niiden täytyy tehdä, me teemme mitä meidän täytyy tehdä, hän sanoi.
Lagarden mukaan Venäjän sota Ukrainaa vastaan ja traaginen konflikti Lähi-idässä ovat merkittävimpiä geopoliittisia riskejä.
– Tämä saattaa johtaa siihen, että yritykset ja kotitaloudet menettävät luottamuksensa tulevaisuuteen ja globaali kaupankäynti häiriintyy, Lagarde totesi.
Selvää lupausta korkokehityksen suunnasta ei siis keskuspankilta herunut.
Yle Uutiset seurasi korkokokouksen jälkeistä EKP:n tiedotustilaisuutta suorassa nettistriimissä. Asiantuntijana studiossa korkopäätöstä analysoimassa oli OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Pohjalla kuitenkin yläsuuntainen ennuste
– Markkinat joutuvat arvailemaan, mihin suuntaan mennään, Heiskanen sanoo.
Korkojen laskun odotetaan vaikuttavan moniin asioihin, mistä voi lukea tarkemmin tästä jutusta.
Mutta oliko tämä käännekohta?
– Pohjimmiltaan asioiden edetessä odotetusti, voimme odottaa korkojen laskevan, Heiskanen ennustaa.
Entä elpyvätkö asuntokauppa ja rakentaminen?
– Tällä hetkellä asuntokaupassa on jo myönteistä virettä, vaikkakin kevään lakot ja leikkaukset vaikuttivat. Rakentaminen elpyy myöhemmin.
Hintavakauden ylläpitäminen keskuspankin tärkeimpiä tehtäviä
Muun muassa eurokriisin ja koronapandemian aikana EKP:n rahapolitiikka oli varsin kevyttä, mikä yleisen talouskehityksen myötä oli omiaan kiihdyttämään inflaatiota.
Keskuspankin keskeisimpiä tehtäviä on hintavakauden ylläpitäminen, mitä varten nolla- ja osin jopa negatiivisten korkojen ajasta siirryttiin sarjaan ohjauskorkojen nostoja.
Kuluttajahintojen vuosimuutos on kuitenkin suurelta osin lähestynyt EKP:n tavoittelemaa tasoa, minkä takia uusista koronnostoista on voitu luopua.
Suomessa korkopäätös koskettaa etenkin asuntovelallisia, sillä suurin osa asuntoluotoista on vaihtuvakorkoisia. Yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor.