Saimaalla on aloitettu pesäkinosten kolaaminen uhanalaiselle saimaannorpalle.
Saimaannorppa tekee pesänsä rannoilla oleviin lumikinoksiin ja synnyttää lumipesään yhden poikasen helmikuun loppupuolella. Norpan pesintää turvataan ihmisten kolaamilla apukinoksilla.
Valtavia apukinoksia kolaa joka vuosi yli 300 vapaaehtoista Metsähallituksen johdolla. Viime vuosina on kasattu yli 200 apukinosta ympäri Saimaata, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski.
Vuonna 2022 Metsähallitus päätti, että apukinoksia tehdään joka talvi.
– Apukinokset ovat erittäin merkityksellisiä erityisesti huonoina talvina eli kun ei ole lunta ja luonnonkinoksia riittävästi, Alakoski sanoo.
Tämänhetkinen hyvä lumitilanne Saimaalla ei takaa norpalle hyviä pesintäoloja, sillä talvisäät ovat arvaamattomia. Pesinnän aikaan lunta ei ehkä ole riittävästi tai luonnonkinoksia ei ole muodostunut rannoille.
– Vaikka nyt on hyvä lumitilanne, se saattaa olla jotain ihan täysin muuta helmi–maaliskuun vaihteessa, kun kuutit syntyvät, Alakoski sanoo.
Apukinoksia kolataan saimaannorpan koko pesimäalueella. Kolaukset on suunniteltu niin, että jokaiselle norppaemolle olisi vähintään yksi kinos käytettävissä.
Apukinoksilla suora vaikutus kannan kasvuun
Saimaannorpille on kolattu pesäkinoksia vuodesta 2014 lähtien. Kaikkiaan niitä on kolattu noin 1 800, joista yli puolet on ollut norppien käytössä.
Apukinoksiin on syntynyt jo yli 320 kuuttia. Alakosken mukaan vähälumisina talvina yli 80 prosenttia havaituista kuuteista on löytynyt apukinoksista.
– Huonoina talvina norppakannan kasvu ei ole taittunut niin pahasti siitä lähtien, kun apukinoksia on tehty. Suurempi osa kuuteista on selviytynyt apukinosten ansiosta.
Saimaannorppia on arvioitu olevan 480 yksilöä, ja viime vuonna syntyi ennätykselliset sata kuuttia. Kanta on kaksinkertaistunut reilussa 20 vuodessa. Myös kalastusrajoituksilla on ollut merkittävä vaikutus kannan kasvuun.
Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty pesinnän tueksi kelluvia keinopesiä lumettomien ja jäättömien talvien varalle. Keinopesiä on maastossa yli 30, ja niihin on jo syntynyt kuutteja.
– Tavoitteena on, että keinopesillä voisi turvata pesintää erityisen lauhoina talvina, kun edes apukinoksia ei voida tehdä, Alakoski kertoo.
Saimaannorpan suurimmat uhat ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat lauhat talvet sekä kalanpyydykset. Viime vuonna pyydyksiin kuoli yhdeksän norppaa.