Keski-Pohjanmaalla selvitetään, onko maakunnassa varaa pitää lastensuojelun jälkihuollon ikäraja ennallaan 25 vuodessa.
Lakimuutos laski ikärajan vuodenvaihteessa 23 vuoteen, mutta muutos tulee siirtymäajan takia voimaan vasta kesäkuun lopussa. Siirtymäajan tarkoituksena on varmistaa lain piirissä olevien nuorten palveluiden jatkuminen.
Ikärajan pitämistä ennallaan esitetään marraskuussa tehdyssä Vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n valtuustoaloitteessa.
Esimerkiksi Helsingin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet ovat jo tehneet päätöksen ikärajan pitämisestä ennallaan, vaikka laki antaisi mahdollisuuden sen laskemiseen.
Keski-Pohjanmaalla lasketaan nyt kustannuksia ja arvioidaan jälkihuollon vaikuttavuutta. Selvitykset valmistuvat alkuvuoden aikana, ja sen jälkeen valtuusto ottaa asiaan kantaa.
Sosiaalijohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka arvioi tässä vaiheessa, että lakimuutos koskee Keski-Pohjanmaalla pariakymmentä nuorta. Valtuustoaloitteen mukaan jälkihuollon piirissä on nyt Keski-Pohjanmaalla 136 täysi-ikäistä asiakasta, joista noin kymmenellä on jo omia lapsia.
Oikeus jälkihuoltoon tulee, mikäli nuori on ollut alaikäisenä huostaanotettuna tai sijoitettuna kodin ulkopuolelle vähintään kuuden kuukauden ajan. Palvelu on nuorelle vapaaehtoista.
”Saattaisi pelastaa monen hengen, jos ikärajaa ei laskettaisi”
Soitella on toiminut yksi yhteinen jälkihuollon tiimi vuoden 2022 maaliskuusta alkaen. Se hoitaa koko alueen täysi-ikäiset jälkihuollon asiakkaat. Tiimiä vahvistettiin vuoden 2023 alussa yhdellä sosiaalityöntekijällä ja yhdellä sosiaaliohjaajalla.
Tiimissä työskentelee nyt kaksi sosiaalityöntekijää ja kolme sosiaaliohjaajaa. Kokemukset jälkihuollosta ovat olleet Keski-Pohjanmaalla hyviä.
– Ei siitä ainakaan mitään huonoja kokemuksia ole. Nuoret ovat yksilöllisiä, joillekin 21 vuoden ikäraja olisi ihan ok. Mutta monilla on ollut aikamoisia ongelmia, kun taustalla on muun muassa huostaanottoja, näkee Oikarinen-Nybacka.
Valtuustoaloitteeseen oli kerätty myös jälkihuollon asiakkaiden kommentteja.
– Jälkihuolto on antanut tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, kertoo 23-vuotias nuori.
– Jälkihuollosta saa apua tukiasioihin, kämppäasioihin, raha-asioihin ja rahankäyttöön liittyviin asioihin. Hyvää jälkihuollossa on sosiaalityöntekijän tapaamiset ja että sama (ammatillinen) tukihenkilö on pysynyt 10 vuotta, toteaa 22-vuotias nuori.
– Jos ei ole tukea antavia vanhempia, niin on joku turvallinen aikuinen jolta kysyä neuvoa, kertoo 22-vuotias nuori.
– Monet ihmiset, nuoret, jää hyvin yksin asioiden kans. On hyvin paljon ihmisiä, jotka peittelee ongelmia ja yrittää selvitä. Jos se apu, mitä edes on (jälkihuolto), otetaan pois, niin on hyvin yksinäistä eikä hyvään suuntaan asiat mee. Se saattais pelastaa monen hengen, jos (jälkihuollon) ikärajaa ei laskettais 23 vuoteen, toteaa 23-vuotias.
– On niin paljon niitä, jotka ei uskalla pyytää apua. Itekkin olin niitä ennen, mutta onneksi aloin puhua, kertoo 23-vuotias nuori.
Tutkittua tietoa ei ole ennättänyt kertyä
Edellisen kerran jälkihuollon ikärajaa muutettiin Marinin hallituksen aikana vuoden 2020 alussa. Silloin ikäraja nousi 21 ikävuodesta 25 vuoteen.
Lakimuutos ei ole ennättänyt olla vielä voimassa niin pitkään, että yksikään sen piirissä ollut nuori olisi täyttänyt 25 vuotta. Siksi asian arvioiminen onkin hankalaa. Soiten sosiaalijohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka harmittelee poukkoilua.
– Olisi ollut hyvä, että olisimme nähneet, miten 25 vuoden ikäraja toimii, olisimme saaneet pidempiaikaista tietoa. Nyt asiaa ei ole vielä laajasti edes tutkittu Suomessa.
Lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle Soite löysi lakimuutoksesta myös hyviä puolia. Nykytilanteessa kustannustenjako on ollut epäselvää silloin, kun lapsi on ollut sijoitettuna kotikuntansa ulkopuolelle.
– Nykyisessä tilanteessa vallitsevan lainsäädännön epätarkkuus on näkynyt Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hallituksen esityksen mukaiset varhaiskasvatuksen järjestämis- ja kustannusvastuun täsmennykset selkeyttävät tilannetta ja tuovat lastensuojelulain palveluiden piirissä oleville lapselle yhdenvertaiset oikeudet varhaiskasvatuksen palveluihin.
Pohjanmaan hyvinvointialue tyrmäsi omassa lausunnossaan esityksen jälkihuollon ikärajan laskemisesta huomattavasti suoremmin kuin Soite.
Pohjanmaan lausunnossa korostetaan, että ikärajan laskeminen ja nuoren asiakkuuden siirtäminen aikuisten palveluihin toisi nuorelle yhden ihmissuhteen vaihdon ja riskin palveluiden viivästymiselle tai palveluverkon ulkopuolelle putoamiselle.
– Jälkihuollon ikärajan laskeminen 23 ikävuoteen ei tuota säästöjä, vaan voi aiheuttaa riskin palveluiden viivästymiselle tai palveluverkon ulkopuolelle putoamiselle.
Ikärajan laskemisen sijaan Pohjanmaan hyvinvointialue piti tärkeämpänä jälkihuollon valtakunnallisen yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden.