Hallitus haluaa vapauttaa kosken Heinävedellä, mutta törmäsi vastarintaan – nyt selvitysmies yrittää avata umpisolmua

Hallituksen tavoitteena on edelleen padon purku. Myös Luonnonvarakeskukselta on tilattu selvitys erityisesti ennallistamisen vaikutuksista järviloheen.

Voimalaitoksen patoluukut Heinäveden Palokissa.
Palokkiin valmistui pato vuonna 1961. Samalla estettiin vaelluskalojen liikkuminen lisääntymisalueilleen. Kuva: Ilkka Ritvanen / Yle
  • Ilkka Ritvanen

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut selvitysmiehen laatimaan ratkaisuehdotusta, joka mahdollistaisi Heinävedellä sijaitsevien Palokin koskien ennallistamisen. Koskien ennallistamisella mahdollistettaisiin uhanalaisten vaelluskalojen eli järvitaimenen ja järvilohen nousu sekä lisääntyminen koskissa.

Hallitusohjelmaan kirjattuun ennallistamiseen on varattu 20 miljoonaa euroa.

– Haluamme selvittää, onko hallitusohjelman kirjaus mahdollinen ja onko siihen löydettävissä järkeviä ratkaisuja, valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Hallituksen tavoite on purkaa pato ja ennallistaa Palokin kosket.

– Palokki on kohde, jossa yhteistyöllä voidaan saada hyviä tuloksia aikaan, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.) tiedotteessa.

Voimalaitoksen omistava Pohjois-Karjalan Sähkö taas on ilmoittanut, ettei se halua luopua voimalasta. Yhtiö ehdottaa, että padon ohi kaivettaisiin uusi nousu-uoma, jota pitkin kalat voisivat vaeltaa padon ohi.

Valmista ensi vuonna

Selvitysmieheksi on valittu konsulttiyhtiö Frostian agronomi Esa Härmälä, joka on toiminut muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtajana ja Metsähallituksen toimitusjohtajana. Selvityksen pitäisi valmistua tammikuun loppuun mennessä.

Selvitystyössä kartoitetaan koskien ennallistamisen vaikutukset vaelluskalakannoille, muulle luonnolle ja sähköntuotannolle. Lisäksi arvioidaan vaikutuksia muun muassa matkailulle sekä alueen asukkaille ja kunnille.

Ely-keskukset julkaisivat keväällä tekemänsä selvityksen koskien ennallistamisesta. Nergin mukaan nyt alkavassa selvityksessä on tarkoitus mennä syvemmälle ja enemmän käytännön tasolle.

– Tässä pyritään löytämään toimija, joka rupeaisi asiaa edistämään ja rahoitus kokonaisuudelle.

Vesi virtaa Palokin Sahakoskessa Heinävedellä.
Padon alapuolinen Sahakoski on liian vähävetinen vaelluskaloille. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Lisääntyikö järvilohi koskissa?

Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut myös Luonnonvarakeskukselta selvityksen, jossa käydään läpi Palokin mahdollisen ennallistamisen vaikutuksia Vuoksen vesistön vaelluskalakantoihin. Erityisessä tarkastelussa on ennallistamisen vaikutus äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen lisääntymiseen.

Luonnonvarakeskuksen selvityksen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä.

Monet Palokin vapauttamista ajaneet ovat vedonneet sen mahdollistavan nimenomaan järvilohen luonnollisen lisääntymisen. Patoa puolustava Pohjois-Karjalan Sähkö on vedonnut tutkimuksiin, joiden mukaan järvilohi ei lisääntynyt koskissa ennen niiden valjastamista.

Ely-keskus totesi keväisessä selvityksessään, että ennallistaminen edistäisi erityisesti erittäin uhanalaisen järvitaimenen asemaa. Selvityksessä todettiin, että todennäköisesti myös järvilohi lisääntyisi ennallistetuissa koskissa.

– On tärkeää, että Palokin hallitusohjelmakirjauksen toimeenpano perustuu realistisille näkemyksille vaikutuksista vaelluskalakannoille, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) tiedotteessa.

Yle vieraili Palokin koskilla lokakuun alkupuolella. Tuolloin Heimo Kokko kertoi, millainen merkitys Palokin padolla on hänelle ollut. Pato rakennettiin, kun Kokko oli 9-vuotias. Video: Ari Haimakainen / Yle