Euroopassa on moneen kertaan julistettu tarvetta vähentää riippuvuutta Kiinasta.
Suomenkin kännyköistä arviolta puolet tulee Kiinasta. Kiinalla on myös lähes monopoliasema monien tuttujen peruslääkkeiden markkinoilla.
Kiina voisi halutessaan leikata tuotteidensa vientiä, tai jokin yllättävä tapahtuma voisi vaikuttaa vientiin.
Kiinan pelätään myös mahdollisesti käyttävän teknologiaa vakoiluun.
Kriisianalyyseista huolimatta tuonnin arvo Kiinasta EU:hun lähes kaksinkertaistui vuosina 2018–2022, kertovat Eurostatin tilastot.
Iso osa kasvusta johtuu koronapandemiasta.
– Sieltä tuli paljon tavaraa, jota korona-aikana tarvittiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa, sanoo vanhempi ekonomisti Eeva Kerola Suomen Pankista.
Kiinasta tuotiin maskeja, etätyöläisille tietokoneita ja myös paljon kodin tavaroita, kun ihmiset pysyttelivät kotonaan. Kiina onnistui kasvattamaan ulkomaankauppaansa reippaasti.
Eivätkä luvut ole pienentyneet pandemian jälkeenkään.
– Kiinan tullitilastot kertovat, että EU:n osuus sekä Kiinan tuonnista että viennistä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla myös tänä vuonna, Kerola sanoo.
Kiina on nyt selvästi maailman suurin viejä. Seuraavaksi suurimmat ovat Yhdysvallat ja Saksa. Niiden yhteenlaskettu osuus on suunnilleen yhtä suuri kuin Kiinan.
Kiina hallitsee yhä harvinaisten metallien markkinoita
Talouden siirtymä vähemmän saastuttavaan tuotantoon – eli vihreä siirtymä – hyödyttää Kiinaa.
EU on listannut 30 kriittisen tärkeää maametallia, ja niistä 19 tulee Kiinasta. Niitä tarvitaan esimerkiksi akkuteollisuudessa.
– On tehty suunnitelmia, joiden tarkoitus on hajauttaa maametallien hankintaa. Tätä varten pitäisi saada kymmeniä miljardeja euroja uusiin investointeihin, Kerola sanoo.
Eurooppaan pitäisi esimerkiksi avata uusia kaivoksia ja tuotantolaitoksia, mutta se on erittäin hidasta ja kallista.
– Suunnitelmia on ja niihin varmasti pyritään, mutta muutos ei vielä näy kaupan luvuissa, Kerola sanoo.
Yhdysvalloissa tuonti Kiinasta on vähentynyt
Yhdysvalloissa suunta on ollut toinen, sillä maa on viime vuodet koventanut selvästi suhtautumistaan Kiinaan. On meneillään suoranainen kauppasota.
Selkeä muutos tapahtui vuonna 2018, kun edellinen presidentti Donald Trump määräsi tuontitulleja kiinalaistuotteille, ja Kiina vastasi niihin.
Yhdysvaltojen kauppatilastojen mukaan Kiinan-tuonnin osuus kaikesta tuonnista putosi maassa vuosina 2018–2022 reilusta 20 prosentista 16 prosenttiin arvossa mitattuna.
– Mitä suurempia tulleja on asetettu, sitä enemmän tuonti Kiinasta on vähentynyt, Kerola huomauttaa.
Asiantuntijat tosin pitävät mahdollisena, että Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde ei ole etääntynyt aivan niin paljon kuin tilastot antavat ymmärtää. Kiina on voinut siirtää tuotteiden lopullisen kokoamisen esimerkiksi Vietnamiin tai Thaimaahan, jolloin nämä maat näkyvät tilastoissa lähtömaana.
Autokaupassa Kiina-suhteella menee lujaa
Kiinan ja EU:n tiivis suhde näkyy esimerkiksi autokaupassa. Eurooppalaisten autonvalmistajien myynti Kiinassa on lähtenyt nousuun amerikkalaisten poistuttua markkinoilta, arvioi Financial Times.
Kiinasta puolestaan tuodaan Eurooppaan paljon sähköautoja. Viime vuonna suhteellisesti eniten myyntiään Euroopassa kasvattaneet sähköautomerkit olivat kiinalaisia, kertoo esimerkiksi automarkkinoita seuraava JATO.
Suomen Pankin Eeva Kerola arvioi, että autokauppa EU:n ja Kiinan välillä voi hyvinkin jatkaa kasvuaan. Iso osa Kiinan Eurooppaan viime vuonna tekemistä investoinneista liittyi nimenomaan sähköautoteollisuuteen.
– Kiina selvästi pyrkii kasvattamaan yhteistyötä tällä alalla ja sitä myötä osuuttaan Euroopan automarkkinoista, hän sanoo.
Alankomaat päätti uusista rajoituksista sirukaupassa
Myös Euroopassa on nähty merkkejä kaupan konkreettisesta rajoittamisesta Kiinan kanssa.
Alankomaat on päättänyt uusista myyntirajoituksista, jotka tulevat syyskuun alussa voimaan. Suuren puolijohdevalmistajan ASML:n täytyy hakea vientilupaa Kiinaan osalle mikrosirujen valmistuslaitteistaan. Yhtiö on yksi harvoista laitteiden valmistajista maailmassa.
Yhdysvallat painosti ASML:ää rajoittamaan kauppaa Kiinaan.
Kiina puolestaa on ilmoittanut, että se rajoittaa kahden keskeisen harvinaisen metallin, galliumin ja germaniumin vientiä. Mineraaleja tarvitaan mikrosirujen valmistuksessa.
Eeva Kerolan mukaan maailmalla on ehditty täyttää varastoja maametallien osalta ennen vientirajoitusta.
– Voi olla, että Kiinan päätöksen seurauksena tuotantoa muualla pyritään nostamaan, tai hyödyntämään kierrätystä, Kerola arvioi.
EU-tasoisista kaupan rajoituksista ei hänen mukaansa ole merkkejä.
Aiheesta voi keskustella 15.8.2023 kello 23 saakka.
Juttua korjattu 15.8. klo 14:21. Jutussa sanottiin aiemmin, että myydyimmät sähköautomerkit Euroopassa olivat viime vuonna kiinalaisia, kun oikea ilmaisu on, että kiinalaiset olivat eniten myyntiään kasvattaneiden joukossa.
