Ennakkovalmennuksesta eväät perhehoitajalle – perhehoitoa joko omassa kodissa tai hoidettavan kodissa

Ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitopaikkaa jonottaa tällä hetkellä Kanta-Hämeessä muutama asiakas.

Sirkku Sipilälän asunto.
Moni perhehoitaja menee hoidettavan omaan kotiin tai sitten hoidettava muuttaa perhehoitajan luo. Kuvituskuva. Kuva: Matti Myller / Yle
  • Anne-Maria Niskanen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tällä hetkellä noin 110 perhehoitajaa. Parantuneeseen perhehoitajatilanteeseen on vaikuttanut säännöllinen koulutus, sillä ennakkovalmennuksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näin oli monissa kunnissa jo ennen hyvinvointialueen aloittamista.

Vaikka perhehoitajatilanne on maakunnassa kohtuullinen, niin lisää hoitajia tarvitaan, jotta Oma Häme voi lisätä perhehoidon volyymia. Seuraava ennakkovalmennus järjestetään syksyllä.

– Tilanne on se, että meidän syksyn ryhmä alkaa olla jo täynnä, arvioi Oma Hämeen perhehoidon vastuutyöntekijä Minna Järvinen.

Perhehoidon tarkoituksena on tarjota asiakkaalle hänen tarpeidensa mukainen kodinomainen hoito.

Moni valmennuksessa käynyt alkaa perhehoitajaksi

Ennen perhehoitajaksi ryhtymistä on käytävä ennakkovalmennuksessa, jonka aikana voi vielä miettiä, alkaako perhehoitajaksi vai ei. Valmennuksessa saa lisätietoa työstä, mutta siinä ei sitouduta aloittamaan perhehoitajana.

– Ennakkovalmennukseen osallistuneista noin 3/4 osaa aloittaa työnsä perhehoitajana. On myös heitä, jotka eivät aloita perhehoitajina heti valmennuksen jälkeen, vaan vasta vähän myöhemmin, kertoo Minna Järvinen.

– Perhehoitajalla ei tarvitse olla ammattia sosiaali- tai terveydenhuoltoalalta, vaan terve maalaisjärkiajattelu riittää. Tärkeää on, että haluaa tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Lämmin vuorovaikutus erilaisten ihmisten kanssa on tärkein ominaisuus perhehoitajalla.

Perhehoitajan vai hoidettavan kotona

Perhehoito voi olla osapäiväistä, tilapäistä tai jatkuvaa. Perhehoitaja voi käydä töissä asiakkaan luona tai sitten asiakas asuu perhehoitajan kotona.

– Ikäihmisten perhehoidossa on suosituinta se, että hoitaja menee hoidettavan omaan kotiin. Vammaispuolella varmaan lyhytaikainen perhehoito on suosituin vaihtoehto, Minna Järvinen kertoo.

Sen sijaan mielenterveyskuntoutujien perhehoito on vielä niin alkuvaiheessa, että siinä ei ole vakiintuneita käytäntöjä.

– Oma Hämeen alueella on vasta yksi mielenterveyskuntoutuja pitkäaikaisessa perhehoidossa ja kaksi on niin, että heille menee perhehoitaja heidän omaan kotiin.

Ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitopaikkaa jonottaa tällä hetkellä Kanta-Hämeessä muutama asiakas. Hankalinta on löytää lyhytaikaisia, tilapäisiä hoitopaikkoja.