Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Siikajoen kylätie sai viime vuonna kyseenalaisen kunnian ja runsaasti julkisuutta, kun Suomen tieyhdistys valitsi sen Suomen surkeimmaksi.
Valintahetkellä toiveeksi nousi, että tie kantaisi arvonimeä mahdollisimman lyhyen ajan. Kyläläisten toivomus kävikin toteen.
– Noin pari viikkoa sitten tähän ajettiin uutta maa-ainesta, soraa pintaan, ja tämä on lanattu ja nyt tämä on paremmassa kunnossa kuin koskaan, sanoo Siikajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehto.
Vanhan kärrypolun paikalle rakennetun Siikajoen kylätien perusongelma on ettei sen runkoa ja kannattavuutta ole koskaan tehty nykykäytölle.
Tien äärellä sijaitsee muun muassa isoja maatiloja, jonka vuoksi se kuormittuu raskaalla kalustolla ja rasitus kasvaa isoksi.
– 1980–1990 luvuilla lannanlevitysyksikkö painoi 10 tonnia ja nykyään se on 30–40 tonnia. Samaten on puutavararekkojen kohdalla, ne painavat 60 tonnia, niin ei se kärrypolun runko siellä enää kestä.
Kunnostusurakasta huolimatta Siikajoen kylätie porsii jo, vaikka viimeisestä lanauksesta on aikaa pari viikkoa.
– Tämä on vain tekohengitystä, ongelma siirtyy vain eteenpäin. Runkorakenteen uudistaminen on ainoa tapa saada kestävyyttä pidemmälle aikaa.
Rahaa on yhdelle kilometrille, korjaustarvetta 500 kilometrillä
Ely-keskuksen tienpidon kunnossapitovastaava Joona Peltoniemi sanoo rahaa olevan liian vähän sorateiden runkojen korjaukseen. Jokaista 500 runkokorjausta kaipaavaa kilometriä kohti rahaa on vain yhdelle kilometrille.
– Pelkästään Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on 100–200 kilometriä sorateitä, joita olisi tarve korjata.
Sorateiden huono kunto näkyy Koillismaalla ja varsinkin Kuusamossa.
– Tällä alueella soratiet on tehty niin, että kuntta on pyyhkäisty sivuun ja lähimmästä mäestä on ajettu massat tielle ja nekin ovat olleet mitä sattuu. On käytetty heikkoa materiaalia.
Sorateiden kuntoon saaminen vaatisi Peltoniemen mukaan kantavan murskeen lisäämistä.
– Keväisin ja sykyisin tehdään muokkaustöitä. Sen lisäksi ajetaan sorastusmurskeita noin kymmenen vuoden kierrolla, jokaiselle soratielle.
Suomen tieyhdistyksen mukaan hyvässä kunnossa ovat soratiet alkavat olla yksittäistapauksia. Toimitusjohtaja Simo Takalammen mukaan valtio on jopa nostanut kädet ylös.
– Kyllä ne keskimäärin ovat aika heikossa kunnossa.
Sorateiden huono kunto vaikuttaa heikentävästi liikenneturvallisuuteen, yritysten toimintaedellytyksiin, maanviljelijöiden toukotöihin ja koulukuljetuksiin.
– Myös henkilöautoilla liikkuvilta tulee viestiä, että ajetaan monttuihin, autoista menee vanteita ja aurauskulmat ovat pielessä.
Myös pelastusjoneuvoille huonoilla teillä ajaminen on ongelma, sillä hädän hetkellä ei kuoppaisella tiellä voi ajaa kovilla nopeuksilla. Pelastuslaitosten mukaan tänä vuonna on sattunut kolme tapausta, joissa kalusto ei ole päässyt paikalle tien huonon kunnon vuoksi.
Siikajoen kunnanhallituksen puheenjohtajan Kauko Lehdon mukaan alempi tieverkko on kuin ihmisen hiusverisuonisto, sen varrella on maa- ja metsätalouden kivijalka.
– Ja jos niitä ei saada sieltä kuljetettua, niin onhan se ongelma. Tiekarhut pitäisi herättää talviunilta, mutta ne alkavat olla valitettavan uhanlainen laji.
Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervon mukaan moni ei halua ajaa mökilleen kovin pitkää matkaa pitkin hiekkatietä. Teiden kunto puhuttaa muun muassa erilaisissa someryhmissä.
Aiheessa eivät nouse pelkästään hiekkatiet, vaan usein asfalttitietkin ovat huonossa kunnossa. Keväällä puhutaan routavaurioista ja kesällä kuopista. Korjaaminen kestää kauan ja tietä korjataan väärällä tavalla.
– Monissa paikoissa asfaltti on kuorittu pois ja tehty tilalle hiekkatie. Sitten tulevat eteen ne samat ongelmat kuin hiekkatiellä.
Tervon mukaan joskus sekoitetaan yleinen tie ja yksityistie. Monille mökeille viimeinen pätkä ajatetaan yksityistietä, jota hoitaa tiehoitokunta.
– Ne ovat monesti paremmassa kunnossa kuin yleiset tiet, johtuen tiekuntien nopeasta päätöksenteosta.
Suomen kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg kertoo huonojen tie- ja liikenneyhteydet voivat vaikuttaa esimerkiksi haluun tehdä vapaa-ajan asunnolta etätöitä.
– Monet haluavat asua pienemmillä paikkakunnilla. Jos tieyhteydet tai muut liikenneyhteydet ovat huonot, on näillä isokin arvoa alentava vaikutus monilla alueilla.
Kiinteistönvälittäjät hinasivat ostajia ojasta
Korona-aikaan mökkikauppa oli kuumillaan ja tuolloin monelle ostajalle selvisi käytännössä, kuinka matka mökille ei välttämättä suju kovin helposti.
– Pitää olla sellaiset ajoneuvot, että siellä pärjätään. Moni välittäjä joutui hinaamaan asiakkaita tienposkesta näytön jälkeen, sanoo Jussi Mannerberg.
Hän kertoo Suomen kiinteistönvälittäjät ry:n ajaneen hallitusohjelmaan laajaa tieverkoston parantamista.
Lisää rahaa toivoo myös Tapio Tervo, sillä korjausvelkaa on paljon.
– Täytyy toivoa, että tämä uusi hallitus antaisi rahaa yleisten teiden kunnossa pitämiseen. Kyseessä on iso ongelma.
Hänen mielestään kuntienkin etu olisi, että tiet hoidetaan hyvin, sillä se vaikuttaa elinvoimaan.
Jokaisen mökkiläisen kannattaisikin antaa painetta tien hoitourakoitsijalle, koska muuten liikenne tiellä ja pahimmassa tapauksessa jopa mökkiläiset ja asukkaat tien varresta ja kunnasta vähenevät.
– Me olemme täällä omalla paikkakunnalla olleet säännöllisesti yhteydessä urakoitsijaan, kun on haluttu esimerkiksi tien lanausta, ja se on ennen pitkää saatu.