Eduskunta hyväksyi helmikuussa pitkään ja hartaasti valmistellun uuden kaivoslain ja kaivosveron. Kaivosmineraalivero on täysin uusi vero, josta säädettiin oma lakinsa kaivoslain kanssa. Edellinen kaivoslaki oli vuodelta 2011.
Vero on korvausta maaperän kaivosmineraalien käytöstä valtiolle ja kunnille, joiden alueella jo sijaitsee tai tulee olemaan kaivos.
Verolla ei kuitenkaan ole ympäristönsuojelullisia tavoitteita, todetaan hallituksen esityksessä.
Hallituksen esityksessä kaivosten sijaintikuntien osuus veron tuotosta olisi 60 prosenttia ja valtion osuus olisi 40 prosenttia.
Kaivosveron euromääräinen tuotto jakaantuu näin.
Kaivosyhtiö: Jokainen euro on tärkeä
Kaivosteollisuus kritisoi uutta veroa ankarasti.
Kaivosteollisuus ry:n mielestä kyseessä on uusi rasite, joka heikentää yritysten toimintaedellytyksiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mielestä vero lisää kaivosyritysten keskimääräistä verorasitusta huomattavasti.
Tähän kiinnittää huomiota myös Kaustiselle kaivosta rakentavan Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautala.
– Kyllä jokaisella eurolla on merkitystä. Jokainen ylimääräinen kustannus on ylimääräinen kustannus, hän toteaa Ylen haastattelussa.
Keliber Oy rakentaa Kaustiselle suurta litiumkaivosta. Kaivos on määrä avata 2024. Yhtiön suurin omistaja on eteläafrikkalainen kaivosjätti Sibanye-Stillwater, toisena on Suomen valtion omistama kaivosyhtiö Suomen Malmijalostus Oy.
Hautalan mielestä hyvä asia kaivosverossa on, että suurin osa menee kuntien kassaan.
– Mehän toimimme paikallisesti ja aiheutamme hieman haittaa kuten melua, pölyä ja kuljetuksia. Siinä mielessä on hyvä, että kunnat saavat tämän rahan, Hautala perustelee.
Hallitus halusi uudesta kaivosverosta mahdollisimman yksinkertaisen. Vero peritään kaivosyhtiöiltä rikastettavaksi toimitettavien metallien arvon perusteella. Verotusarvo perustuu metallien kansainvälisiin markkinahintoihin.
Vero koskee Suomen maaperästä kaivettavia kaivosmineraaleja.
Näitä ovat muun muassa litium, nikkeli, kobotti ja palladium. Niitä voidaan käyttää akkumateriaaleina, joten ne ovat hyvin tärkeitä vihreässä siirtymässä.
Uusi kaivosvero otetaan käyttöön vuoden 2024 alusta ja verotuottoa maksetaan 2025 alkaen.
Kunnat toivovat koko veropottia
Kuntien omissa arvioissa Sotkamo saisi vuosittain noin 3–3,5 miljoonaa, Kittilä kolme miljoonaa ja Siilinjärvi 1,5 miljoonaa euroa. Sodankylä saisi arviolta kolme miljoonaa euroa, ilmenee valtiovarainministeriön muistiossa.
Ylelle vastanneet kunnat pitävät saatavia korvauksia tällä hetkellä kohtuullisina.
Sotkamossa on peräti kolme kaivosta, muun muassa valtion omistama Terrafame, hopea- ja talkkikaivos.
Kunnanjohtajan Sami Kilpeläisen mielestä veron jakoperusteita tulisi silti muuttaa ja kuntien saada veron tuotto kokonaan.
Myös Kittilän kunnanjohtajan Timo Kurulan mielestä kuntien pitäisi saada koko verotuotto. Tällöin voidaan kattaa palveluiden järjestämisestä syntyviä kuluja kunnille.
– Tämä lisää mahdollisten kaivosten avaamista eri puolilla Suomea ja erityisesti Keski-Lapin alueella, Kurula perustelee.
– Kaivosveron tuotto on erittäin hyvä asia, mutta sen merkitystä Siilinjärvelle ei kannata ylikorostaa, Siilinjärven talousjohtaja Petteri Ristikangas toteaa puolestaan Ylelle.
Ristikankaan mukaan on tärkeää, ettei kaivosvero tuo myöskään kaivoksille kohtuutonta lisäkustannusta.
– Mielestäni nykyinen lakiesitys on tässä suhteessa tasapainoinen, Ristikangas sanoo.
Kunnanjohtajat arvioivat, että kaivosveron tuotolla tullaan kehittämään kuntien palveluita, kuten kouluja ja tieverkostoa.
Malmien etsintä laajenee Suomessa
Uusi kaivoslaki koskettaa jatkossa yhä useampia kuntia, sillä kaivannaisia etsitään kiivasti.
Tällä hetkellä malminetsintävarauksia ja -varaushakemuksia on voimassa peräti 115 kunnassa.
Voimassa olevia malminetsintälupia on kaikkiaan 58 kunnassa.
Grafiikka näyttää, mille alueille varaukset ja etsintäluvat kohdistuvat tällä hetkellä.
Lappi on painottunut tähän asti etsinnöissä.
Kaivosalan lupaviranomaisen Tukesin mukaan etsintöjä tehdään nyt entistä laajemmalla alueella Suomessa.
Keski-Pohjanmaalla Kruunupyyssä porauksia tekevä Arvo Metals Oy on tästä hyvä esimerkki. Yhtiö etsii usean kunnan alueella muun muassa litiumia.
Ylen haastatteleman yhtiön teknisen johtajan Pekka Nurmen mielestä vihreä siirtymä ja akkubuumi ovat valtava mahdollisuus Suomelle.
– Miljardibisnes on jo käynnistymässä, eikä ylärajaa tavallaan näy, Nurmi hehkuttaa.
Katso A-studio: Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen ja Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen keskustelivat uudesta kaivoslaista ja kaivosverosta maanantaina 6.3.2023.