Ilmassa havaittiin lokakuun lopussa pieniä määriä radioaktiivista jodia. Säteilyturvakeskuksen mukaan täyttä varmuutta jodin alkuperästä ei ole, mutta jos alkuperä olisi esimerkiksi ydinreaktori, havaittaisiin todennäköisesti myös muita nuklideja näytteissä.
Jodia havaittiin usean päivän aikana, eli päästö oli pitempikestoinen.
– Koska näytteissä on havaittu vain jodin yhtä isotooppia I-131, ja tiedetään että sitä tuotetaan ja käytetään sairaaloiden tarpeisiin, on todennäköisintä, että se on peräisin jostain tästä tuotantoketjusta, kertoo Stukin johtaja Tarja K. Ikäheimonen.
Säteilyturvakeskus teki jodihavainnot pienistä määristä Rovaniemen, Helsingin ja Loviisan valvonta-asemilla. Viimeisimmät havainnot ovat lokakuun lopun keräysjaksoissa. Myöhempiä, marraskuun alussa kerättyjä näytteitä on edelleen mittauksessa.
Jodihavaintoja ilmassa on ollut Suomen usean ilmankeräysaseman lisäksi ainakin Virossa, Norjassa ja Ruotsissa.
Ei vaikutuksia terveydelle
Vastaavanlainen jodihavaintojen rypäs Euroopassa oli vuonna 2012, jolloin alkuperäksi lopulta osoittautui Unkarissa sijaitseva laitos, jossa pakattiin Puolassa valmistettua jodia pienempiin pakkauksiin ja sen prosessin aikana jodia oli päässyt ilmaan.
Pitoisuudet Unkarissa olivat ilmassa silloin paljon suurempia kuin esimerkiksi Suomessa. Jodin valmistuslaitoksia on Euroopassa useassa maassa, samoin Venäjällä muutama.
– Kuitenkin täytyy korostaa, että kaikki jodimäärät ilmassa ovat olleet erittäin pieniä, eikä niillä ole minkäänlaisia vaikutuksia ihmisten terveydelle. Jodihavainnot ovat kuitenkin poikkeavia, koska sitä ei luonnostaan esiinny ympäristössä, Ikäheimonen kertoo.