Puhelinmyyjä soittaa. Soljuvasti puhuva myyjä toteaa, kuinka tiedossa on, että tehomaatalous on köyhdyttänyt maaperää, emmekä enää saa kaikkia tarvittavia ravinteita. Ilmenee, että myyjä kauppaa vitamiinivalmistetta. Lisätietoa tehomaatalouden vaikutuksista voi kuulemma etsiä itse netistä.
Markkinointi ontuu pahasti, sillä asiantuntijoiden mukaan nykyiset viljelymenetelmät eivät vähennä ruoasta saatavia ravinteita. Tehomaatalous-käsitteellä viitataan tuotantotapoihin, joilla pyritään saavuttamaan mahdollisimman hyvä sato muun muassa lannoituksen ja torjunta-aineiden avulla.
Helsingin yliopiston maaperä- ja ympäristötieteiden professori Markku Ylihalla toteaa kuulleensa väitteen tehomaatalouden maaperän "voimaa" heikentävistä vaikutuksista.
– Kyllähän siihen törmää heittona, mutta ei se kestä analyyttista tarkastelua, hän sanoo.
Professorin mukaan orgaanisen aineksen eli humuksen pitoisuus maaperässä on hieman alentunut vuosien varrella. Hän ei kuitenkaan näe, että tämä johtuisi niin kutsutusta tehomaataloudesta tai että se vaikuttaisi viljelykasvien ravintopitoisuuteen.
Jos maaperä olisi huonoa, siinä ei mikään kasvaisi hyvin.
– Kasvi on aika jästipäinen, se ottaa maasta sen, mitä se haluaa, Ylihalla kuvailee.
Luonnonmukaisuus ei lisää vitamiineja
Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Pirjo Mattila toteaa, ettei tuotantotapa vaikuta juurikaan siihen, minkä verran kasvit sisältävät vaikkapa vitamiineja.
Mahdolliset pienet erot koostumuksessa saattavat liittyä esimerkiksi nestepitoisuuteen. Kituliaasti kasvava, kuivakka kasvi saattaa sisältää painoyksikköä kohti enemmän ravintoaineita kuin rehevä lajitoveri.
– Niin sanottuja puolustusmolekyylejä voi huonoissa olosuhteissa myös kertyä enemmän, Mattila sanoo viitaten muun muassa hedelmien sisältämiin antioksidantteihin.
Esimerkiksi luomuviljeltyjen ja tavallisin tavoin tuotettujen kasvisten sisältämien vitamiinien määrissä on Mattilan mukaan havaittu monissa tutkimuksissa vain vähän eroavaisuuksia.
Kokonaisruokavalio ratkaisee
Luken erikoistutkijan Pirjo Mattilan mukaan kenenkään ei tarvitse pelätä, että tavallisesta monipuolisesta ravinnosta ei saisi riittävästi ravintoaineita.
Eri asia on se, jos ihminen vaikkapa syö elintarvikkeita, joissa on D-vitamiinia, liian vähän.
Suomessa väestötason ongelma on ratkaistu niin, että D-vitamiinia lisätään esimerkiksi maitotuotteisiin. Jodin saantia taas voidaan parantaa lisäämällä jodioitua suolaa muun muassa eineksiin.
Juttua on muokattu 13.1. kello 14:29: Tarkennettu viimeistä lausetta jodin osalta. Jodia ei lisätä ruokaan sellaisenaan vaan mm. eineksiin lisätään jodioitua suolaa.