Ilmanlaatu on heikentynyt kaupungeissa sitä mukaa, kun kevät on edennyt.
Ilmiö on jokavuotinen esimerkiksi Lahdessa. Tänä vuonna kehno ilmanlaatu voi kiusata erityisen paljon, sillä hiekkaa on ajettu teille talven aikana runsaasti ja vasta osalla väylistä se on kerätty talteen.
Pölyn taltuttamiseen on kuitenkin olemassa keinoja. Yhden niistä keksi heinolalainen Raimo Grönqvist, joka työskenteli yli neljä vuosikymmentä vastaavana tiemestarina Helsingissä.
Tuolloin syntyi ajatus käyttää kalsiumkloridia eli maantiesuolaa pölyn sidonnassa. Liukkauden torjunnassa kalsiumkloridia käytetään rakeena, mutta pölynsidonnassa se toimii laimennettuna liuoksena.
Grönqvistin mukaan ainetta on käytetty jo vuosia keväisin hillitsemään hiekan pölisemistä pääkaupunkiseudulla. Lahteenkin menetelmä on juurtunut.
- Kalsiumkloridi sitoo itseensä ilmankosteutta. Kun liuos on levitetty kadulle, vesi haihtuu, mutta kalsiumkloridi jää ja sitoo itseensä pölyn. Se lähtee sitten sateen mukana tai pesemällä.
Pöly heikentää ilmanlaatua
Lahdessa ulkoilman pölypitoisuudet ovat normaalia suurempia. Korkeat hiukkaspitoisuudet voivat aiheuttaa terveyshaittoja hengitys- ja sydänsairaille sekä pienille lapsille.
Niillä alueilla, joissa kalsiumkloridiliuosta on levitetty kulkuväylille, ilmanlaatu on parantunut merkittävästi, Lahden ympäristönsuojelutarkastaja Juha Alaluukas sanoo.
- Paikoissa, missä pöly leviää kaduilta vapaasti ilmaan, ilmanlaatu voi olla erittäin huono. Sitten taas paikoissa, mihin liuosta on levitetty, ilmanlaatu on tyydyttävä. Ainetta käytetään keskustassa, missä ihmisiä on paljon, pahimman pölykauden ajan, kunnes hiekka on poistettu.
Lahden seudulla pölyhaittoja on suitsittu tänä keväänä kalsiumkloridiliuoksella vasta kerran. Niin pitkään, kun yöpakkaset jatkuvat, ainetta ei voi käyttää. Alaluukkaan mukaan jäätyessään liuos liukastaisi kadut peilijäähän.
Pölyntorjunta on kustannuskysymys
Lahtea hankalampi tilanne on esimerkiksi Hollolassa ja Heinolassa, joissa pölynsidontaan ei käytetä kalsiumkloridia. Lahden seudun kuntatekniikan tiemestarin mukaan Hollolassa teitä ei ruiskuteta pölynsidontaliuoksella pohjavesialueiden vuoksi.
Ympäristösuojelutarkastaja Juha Alaluukkaan mukaan pohjavesialue ei kuitenkaan estä kalsiumkloridiliuoksen levittämistä, koska sitä lasketaan teille pieniä määriä ja niin laimeana, ettei siitä ole merkittävää haittaa.
Heinolassa sen sijaan pölyntorjunta on kustannuskysymys. Takavuosina pölynsidonta on ostettu ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, mutta siitä on luovuttu.
Heinolan rakennuspäällikkö Ari Matteisen mukaan pölynsidonnalle olisi kuitenkin juuri nyt tarvetta, koska kadut pölisevät pahasti.