Nettikaupassa luottokortin kanssa heiluessa on moni meistä tarkkana. Vaan entä, kun internetlomakkeella kysytään sotua tai vuosituloja? Nettisivujen suojauksissa on eroja. Yrittäjä Pekka Takala Pihtisoftista kehottaa käyttäjää olevan varuillaan ja antaa yksinkertaisia vinkkejä netissä lähetettävien tietojen suojauksen tarkistamiseksi.
Pankkien sivuilla suojaus on useimmiten hyvin hoidettu. Sielläkin tosin kannattaa varmistaa, että nettiosoitteen HTTP-alkun seuraa S-kirjain. Salaamattomalla sivulla kirjainta ei ole.
Selaimessa näkyvä lukon kuva kertoo vielä paremmin suojauksesta. It-yrittäjä Pekka Takala Pihtisofitista sanoo tämän olevan yksi varmimmistä suojauksen merkeistä.
Useimmissa selaimissa suojauksesta kertoo myös osoiterivin eteen ilmestyvä varmenne. Tämä voi näkyä esimerkiksi vihreänä laatikkona, jossa on tekstinä varmennussertifikaatin antaja.
Suojauksen tason voi tarkastaa myös Firefoksissa painamalla sivun päällä hiiren oikeaa näppäintä ja valitsemalla "Wiew page properties" Sen jälkeen valitaan "Security". Englanniksi suojauksesta kertoo termi "encryption". Korkeasta suojaustasosta kertoo esimerkiksi kuvassa oleva 256-bittinen cryptaus.
Internet Explorerissa saa suojaustiedot näkyviin esimerkiksi valitsemalla oikealta ylhäältä työkalupalkista Safety ja sen jälkeen Security report.
Nyrkkisääntönä Pekka Takala pitää sitä, ettei suojaamattomalla yhteydellä kannata jakaa mitään tietoja, joita ei kirjoittaisi postikorttiin.